Nielemisvaikeus
Nielemisvaikeus eli dysfagia tarkoittaa tilaa, jossa ruoka ei etene nielaistaessa normaalisti ruokatorvea pitkin, vaan tuntuu takertuvan kiinni. Syynä voivat olla mm. närästyksen aiheuttama ruokatorven ärtymys, kilpirauhasen liikakasvu, hermostolliset syyt tai joskus myös kasvaimet. Nielemisvaikeudesta kärsii joka kymmenes yli 50-vuotias suomalainen.Nielemisvaikeuden aiheuttajat ja tutkiminenNielemisvaikeus eli dysfagia voi olla seurausta happaman mahansisällön nousemisesta ruokatorveen (refluksitauti). Tällöin muina oireina on tyypillisesti aterian jälkeen tai levossa tuntuva polttava tunne rintalastan takana sekä happaman nesteen nouseminen suuhun.Kilpirauhasen vajaatoiminta voi johtaa kilpirauhasen liikakasvuun, jonka yksi mahdollinen oire on nielemisvaikeus. Muita kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat mm. väsymys, palelu ja ihon kuivuus. Hermostollisissa syissä (mm. Parkinsonin tauti, MS-tauti, ALS) nielemisvaikeuteen liittyy yleensä aina muita hermoston toiminnan häiriöitä, kuten näön hämärtymistä, tuntohäiriöitä, vapinaa, puhevaikeutta tai toispuoleista lihasheikkoutta.Nielemisvaikeuden voi joissain tapauksissa aiheuttaa myös kaulanalueen tai ruokatorven syöpä. Tällöin voi esiintyä mm. tahatonta laihtumista. Kyse on kuitenkin verrattain harvinaisesta taudista (noin 250 tapausta vuosittain), joka kehittyy pääasiassa iäkkäille henkilöille. Nuoremmilla nielemisvaikeus ja laihtuminen voivat viitata ruokatorven lihastoiminnan häiriöön.Mikäli ruuan nieleminen helpottaa oireita, voi kyse olla globusoireesta eli palan tunteesta kurkussa.Lääkärin suorittamaan yleistutkimukseen nielemisvaikeuden vuoksi kuuluvat mm. kaulan alueen tunnustelu, suun ja nielun tarkastelu sekä kurkunpään tähystäminen pienen peilin avulla. Laboratoriokokeita, röntgenkuvausta sekä kilpirauhasen ultraäänitutkimusta voidaan käyttää apuna. Jatkotutkimuksina käytetään yleisesti ruokatorven tähystystä (gastroskopia) sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin suorittamaa kurkunpään tähystystä nenän kautta.
