Malaria
Malaria tarkoittaa trooppisella ja subtrooppisella alueella esiintyvää hyttysenpiston kautta leviävää tartuntatautia. Sitä voi aiheuttaa viisi eri Plasmodium-loislajia. Maailmalla malaria on erittäin yleinen ja vuosittain siihen sairastuu jopa 200 miljoonaa ihmistä, mutta Suomessa tapauksia esiintyy vain joitakin kymmeniä vuodessa ja nämä on kaikki saatu ulkomailta – Suomessa ei ole tautia levittäviä hyttyslajeja.Malarian oireet ja toteaminenMalaria aiheuttaa usein tyypillisen horkkamaisen, sahaavan kuumeen. Osassa tapauksista kuumejaksot toistuvat kahden-kolmen päivän välein, kun taas joissakin tapauksissa kuume voi sahailla epämääräisemmin. Kuumeen laskiessa esiintyy usein runsasta hikoilua. Vakavimmassa falciparum-lajin aiheuttamassa malariassa tauti etenee, yleistila huononee eikä parempivointisia välivaiheita esiinny ollenkaan, toisin kuin muissa muodoissa. Muiden lajien aiheuttamissa malarioissa yleistila pysyy suhteellisen hyvänä ja kuume väistyy melko nopeastikin. Kuumeen lisäksi oireina voi esiintyä päänsärkyä, vatsakipuja tai ripulia ja etenkin lapsilla epämääräisempiä oireita kuten ruokahaluttomuutta tai ärtyneisyyttä. Etenkin falciparum-malaria voi hoitamattomana edetessään aiheuttaa haittaa eri elimille, kuten maksalle tai munuaisille, jolloin oireet voivat olla vaihtelevia – esimerkiksi sekavuutta voi esiintyä.Suurin osa suomalaisten malariatapauksista tarttuu Afrikan matkoilta. Malarian itämisaika on melko pitkä. Falciparum-malariassa hyttysenpistosta oireiden ilmaantumiseen voi mennä viikosta neljään viikkoon, kun taas muissa malariamuodoissa oireet voivat alkaa useiden kuukausienkin kuluttua. Suurin osa malariatapauksista on falciparum-lajin aiheuttamia.Malarian toteamisessa tärkeintä on huomioida viimeaikaiset matkat. Kuumeilevalla henkilöllä on aina epäiltävä malariaa, mikäli hän on matkustanut malaria-alueella lähiaikoina. Malaria todetaan sormenpäästä otetun verinäytteen avulla, joita otetaan tarvittaessa useita parin päivän aikana. Verinäyte otetaan mieluiten kuumepiikin aikana.
