Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (maanis-depressiivinen eli bipolaarinen häiriö) koostuu masennus- ja maniajaksoista, joiden välissä henkilö voi olla täysin oireeton. Sairastuminen tapahtuu yleensä nuorella aikuisiällä ja häiriöstä kärsii noin 1 % aikuisväestöstä. Syytä kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamiseen ei täysin tunneta, mutta perintötekijät selittävät siitä suurimman osan.Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet ja tutkiminenKaksisuuntainen mielialahäiriö aiheuttaa masennusoireita ja maniaoireita. Masennusoireilu on yleensä hyvin samanlaista kuin varsinaisessa masennuksessa, mutta voi olla kestoltaan hieman lyhytaikaisempaa. Maniajakso puolestaan on monella tapaa masennusjakson peilikuva: henkilöllä voi esiintyä poikkeavasti kohonnutta aktiivisuutta, tavallista nopeampaa ajatuksenkulkua, unen tarpeen vähenemistä, poikkeavasti kohonnutta mielialaa ja itsetuntoa, suuruuskuvitelmia sekä holtitonta seksuaalista käyttäytymistä tai rahankäyttöä. Yleensä masennusjakso kestää pidempään kuin maniajakso, ja välissä voi olla pitkiäkin oireettomia jaksoja.Maniaoireiden voimakkuuden perusteella bipolaarihäiriö voidaan jakaa kahteen alatyyppiin: tyypin 1 ja tyypin 2 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tyypin 1 häiriössä maaniset oireet ovat voimakkaampia, jolloin puhutaan varsinaisesta maniasta tai maanis-depressiivisestä häiriöstä. Tyypin 2 häiriössä maaninen jakso on lievempi, ja sitä kutsutaan hypomaaniseksi tilaksi tai hypomaanis-depressiiviseksi häiriöksi.Kaksisuuntaisen mielialahäiriön toteaminen perustuu erilaisten oirekyselyjen käyttöön sekä luonnollisesti henkilön kokonaistilanteen kartoitukseen. Laboratorio- tai kuvantamistutkimuksilla ei ole merkittävää roolia diagnoosin asettamisessa.
