Epilepsia
Epilepsia tarkoittaa tilaa, jossa aivojen sähköinen toiminta häiriintyy. Sen yleisimpiä syitä ovat mm. aivovamma sekä synnytykseen liittynyt hapenpuute, mutta suurimmassa osassa tapauksista syy jää tuntemattomaksi. Arviolta 4-5 prosenttia väestöstä sairastuu varsinaiseen epilepsiaan, mutta yksittäisen epilepsiakohtauksen kokee elämänsä aikana lähes joka kymmenes.Epilepsian oireet ja tutkimuksetEpilepsia voidaan jakaa paikallisalkuiseen ja yleistyneeseen muotoon. Paikallisalkuisessa muodossa toiminnot ikään kuin "pysähtyvät", tajunta voi hämärtyä, raajoissa voi esiintyä pientä nykimistä tai käytös voi olla poikkeavaa. Kohtauksen saanut ei tällöin reagoi esimerkiksi puhutteluun. Ennen kohtausta voi ilmaantua ennakkotuntemuksia, kuten näkö-, kuulo- tai makuharhoja. Useimmiten paikallisalkuiset kohtaukset kestävät joitakin minuutteja.Yleistyneessä muodossa pääoireina ovat äkillinen tajunnan menetys sekä voimakkaat vartalon ja raajojen kouristukset. Lisäksi potilas voi purra kieleensä ja virtsata tai ulostaa alleen. Itse kohtaus kestää yleensä joitakin minuutteja, mutta olo voi olla tämän jälkeen sekava tai väsynyt jopa tuntien ajan.Alle kouluikäisillä lapsilla voi esiintyä kuumekouristuksia, eli kuumeen aikana ilmaantuvaa tajunnantason laskua, kouristelua tai velttoutta. Kuumekouristuksilla ei kuitenkaan ole yhteyttä epilepsiaan. Epilepsian toteaminen vaatii neurologin eli neurologian erikoislääkärin tutkimuksen. Ensivaiheen tutkimuksiin kuuluvat mm. pään ja aivojen kuvantaminen (katso tarkemmin magneettikuvaus eli MRI) sekä verikokeet. Aivosähkökäyrä eli EEG tehdään yleensä ei-kiireellisenä.
