Lapsen maksatulehdus eli hepatiitti tarkoittaa maksan ja sen kudoksen tulehdusta. Suomessa lapsilla maksatulehduksen tavallisimpia aiheuttajia ovat Ebstein-Barrin virus (EBV eli mononukleoosia aiheuttava virus) sekä sytomegalovirus (CMV). Myös hepatiittivirukset A, B, C, D ja E voivat aiheuttaa lasten maksatulehduksia, mutta ne ovat Suomessa melko harvinaisia. Maailmanlaajuisesti virushepatiitit ovat hyvin yleisiä, mutta Suomessa hepatiittitapauksien määrä on laskenut. Virushepatiittien tartuntariski on suuri erityisesti lämpimissä, trooppisissa olosuhteissa sekä maissa, joissa yleinen hygienia on puutteellista.
MILLOIN HOITOON?
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkäriin on syytä hakeutua aina maksatulehdusta epäiltäessä.
Kiireellinen
Lääkäriin tulee hakeutua päivystyksellisesti, jos lapsella esiintyy ihon ja silmien valkuaisten keltaisuutta sekä kuumetta, vatsakipua, oksentelua tai ripulointia.
Lapsen maksatulehduksen oireet ja tutkiminen
Maksatulehdus voi olla lapsilla ja nuorilla täysin oireeton tai vähäoireinen. Joskus siihen liittyy kuumeilua, vatsakipua, oksentelua, väsymystä tai itse maksan suureneminen. Maksatulehduksen tyypillinen oire on ihon ja silmien valkuaisten kellastuminen. Hepatiitti A ja E voivat aiheuttaa myös tavallisen vatsatautityyppisen oireiston ilman kellastumista. Aikuisten maksatulehduksesta on kerrottu artikkelissa Maksatulehdus eli hepatiitti.
Ihmisillä esiintyvät viisi maksatulehdusvirusta on nimetty aakkoskirjaimin niiden löytymisjärjestyksessä. Itse virukset ovat hyvin erilaisia keskenään ja ainoa niitä yhdistävä tekijä onkin niiden kyky aiheuttaa maksatulehdus. Hepatiittiviruksista A ja E tarttuvat suun kautta ja tartunnan voi saada huonosti kypsennetyistä elintarvikkeista tai esimerkiksi virusta sisältävästä jäästä, jäätelöstä tai vedestä. Hepatiittivirukset A ja E aiheuttavat äkillisen, akuutin infektion ja paranevat itsestään ilman hoitoa.
Hepatiittivirukset B, C ja D tarttuvat tavallisesti veren välityksellä tai suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, mutta aiheuttavat harvoin oireita tartunnan alkuvaiheessa. Lapsille hepatiittivirus B tarttuu herkästi loppuraskauden tai synnytyksen aikana äidistä sikiöön. Maailmalla puolet uusista hepatiitti B-virustartunnoista tapahtuukin syntymän yhteydessä. Myös hepatiitti C-virus voi tarttua loppuraskauden tai synnytyksen yhteydessä, kuitenkin selvästi B-virusta heikommin. Hepatiittivirukset B, C ja D voivat aiheuttaa osalle tartunnan saaneista kroonisen eli pitkäaikaisen maksatulehduksen, joka taas voi joissakin tapauksissa johtaa maksasolujen tuhoon (maksakirroosi) ja edelleen maksasyöpään. Muita mahdollisia maksatulehduksen aiheuttajia ovat autoimmuunisairaudet (kuten autoimmuunihepatiitti tai sklerosoiva kolangiitti), lääkkeet, kemikaalit, sienimyrkyt sekä alkoholi.
Kellastuminen herättää usein maksatulehdusepäilyn. Maksatulehdus voidaan todeta verikokeilla, jolloin pyritään ottamaan verinäytteet myös tulehduksen aiheuttajan selvittämiseksi. Joskus taudin varmentamiseksi tarvitaan vatsan ultraäänitutkimus, harvemmin sappiteiden tähystys ja maksan koepalan otto.
Lapsen maksatulehduksen itsehoito
Maksatulehdusta ei voi hoitaa itsenäisesti. Joskus hepatiitti voi olla oireetonkin. Virusperäisen maksatulehduksen hoito on tavallisesti oireenmukainen. Yleensä elimistö taltuttaa tulehduksen muutamassa viikossa.
Lapsen maksatulehduksen asiantuntijahoito
Maksatulehdusta voidaan joissakin tapauksissa hoitaa viruslääkeillä. Lääkitystä mietitään muun muassa lapsille, joilla on tulehdustaudille altistava perussairaus tai elimistön puolustusjärjestelmää heikentävä lääkitys. Raskaana olevien aktiivista B-hepatiittia hoidetaan viruslääkkeellä. Autoimmuunihepatiitin ja sklerosoivan kolangiitin hoidossa käytetään kortisonia ja muita sairaalassa annettavia erikoisempia tulehduslääkkeitä.
Lapsen maksatulehduksen ennaltaehkäisy
Oleellista A- ja E-hepatiittien ehkäisyssä on välttää kylmiä ruokia, jääpaloja ja hanavettä heikon hygienian maissa matkustettaessa. Kotimaassa suositellaan ulkomaisten pakastemarjojen keittämistä ennen niiden käyttöä. B- ja C-hepatiiteilta suojautumisessa on tärkeää ehkäistä veri- ja limakalvokosketuksia.
A- ja B-hepatiittiviruksia voidaan ehkäistä rokotteella. Viruksia vastaan on olemassa yhdistelmärokote sekä omat, erilliset rokotteensa. Esimerkiksi Aasian ja Afrikan maihin matkustettaessa rokotusta suositellaan. Rokotteet eivät kuulu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan. B-hepatiittirokotesarja aloitetaan riskiryhmiin kuuluville vastasyntyneille jo heti synnytyssairaalassa ja rokotuksia jatketaan neuvolassa yhden, kahden ja 12 kuukauden iässä.
Suomessa hepatiitti B-tartunta tarkistetaan kaikilta raskaana olevilta raskausviikolla 8-12. Aktiivinen maksatulehdus tarttuu ilman erityisiä toimia sikiöön tai vastasyntyneeseen 90%:n todennäköisyydellä. Näissä tapauksissa äidin viruslääkitys, lapselle syntymän jälkeen annettava B-hepatiittivasta-ainelääke sekä heti aloitettu rokotesarja ehkäisevät jopa 90% tartunnoista.