Kasvukivut tarkoittavat lapsen jalkojen ilta- tai yöaikaista kipuilua, johon ei liity muita oireita. Kasvukipujen syy on epäselvä, mutta niiden ajatellaan liittyvän enemmän päiväaikaiseen rasitukseen ja nivelten yliliikkuvuuteen kuin luisten rakenteiden kasvuun. Murrosiän nopean kasvun vaiheeseen kasvukivut eivät kuulu. Jopa puolella lapsista ilmenee kasvukipuja jossain elämänsä vaiheessa. Tyypillisesti kasvukipuja on 5-8 vuoden ikäisillä, mutta niitä voi olla jo 3-vuotiailla ja ne voivat kestää jopa 12 vuoden ikään saakka. Kasvukipuja esiintyy usein suvuittain.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Kasvukipuja voidaan hoitaa kotioloissa, eikä lääkäriin tarvitse hakeutua, jos hyväkuntoisella ja päiväaikaan normaalisti liikkuvalla 3-12-vuotiaalla lapsella on ilta- tai yöaikaan ilmaantuvaa molemminpuolista, polven, säären tai jalkaterän satunnaista kipua ilman muita oireita.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkäriin tulee hakeutua, jos kipuja esiintyy itsenäisestä hoidosta huolimatta, oireilu pitkittyy tai sitä esiintyy aamuisin, päiväaikaan tai rasituksessa. Lääkärin arvio on paikaallan myös, jos oireilu vaikuttaa lapsen liikkumiseen ja leikkimiseen, lapselle ilmaantuu muita kuin yllämainittuja oireita tai kipuja esiintyy aina vain toisessa jalassa. Päivystyksellinen arvio ei kuitenkaan ole tarpeen.
Kasvukipujen oireet ja tutkiminen
Kasvukivut ilmaantuvat tyypillisesti iltaisin levossa nukkumaanmenon aikaan tai pian nukahtamisen jälkeen. Kasvukipuja ei esiinny aamuisin, päiväaikaan eikä rasituksessa. Kasvukiputuntemus voi kestää illan tai yön aikana lyhyestä hetkestä useaan tuntiin. Ne esiintyvät tyypillisesti jaksoittain, jolloin useamman illan tai yön kipukautta seuraa kivuton jakso. Kivut tuntuvat yleensä molemmissa jaloissa, joskus vain toisessa, mutta puolta vaihdellen. Kipukohta voi vaihdella illasta toiseen, mutta yleensä kivut paikantuvat säären etupuolelle, polvitaipeisiin tai jalkateriin. Reisien alueella on harvoin kasvukipuja. Kipualueella ei koskaan ole tunnettavissa poikkeavia kyhmyjä, kosketusarkuutta tai tuntopuutoksia.
Hyvänlaatuinen kasvukipuoireilu ilman muita poikkeavuuksia todetaan sille tyypillisten oireiden perusteella. Lääkärin perustutkimuksessa ei ole todettavissa poikkeavaa eikä jatkotutkimuksia yleensä tarvita. Lääkärin arvion perusteella lisätutkimuksia (verikokeet tai kuvantamistutkimukset, kuten kipualueen röntgenkuvaus) voidaan ottaa, jos herää epäily jostain muusta vaivasta oireilun taustalla.
Kasvukipujen itsehoito
Kasvukipujen paras kotihoito on lämpöhoito (esimerkiksi lämpötyynyn avulla), venyttely tai vanhempien antama hieronta. Kipuun voi kokeilla esimerkiksi parasetamolia 15 mg/kg kerta-annoksena annettuna.