Jäykkäkouristus eli tetanus on hengenvaarallinen tulehdustila eli infektio, jonka aiheuttaa maaperästä tai eläimen puremasta haavaan tarttuva Clostridium tetani –bakteeri. Kyseinen bakteeri on yleinen kaikkialla maaperässä ja koirien suussa. Bakteeri pääsee ihmisen verenkiertoon haavan kautta. Elimistössä bakteeri voi lisääntyä ja tuottaa hermomyrkkyä, joka leviää verenkierron ja hermoston välityksellä ympäri kehoa. Jäykkäkouristusinfektiot on saatu karsittua Suomesta lähes kokonaan rokotusten ja kansallisen rokotusohjelman myötä. Jäykkäkouristusta esiintyy kuitenkin vielä maailmanlaajuisesti.
MILLOIN HOITOON?
Kiireellinen
Jo epäily jäykkäkouristuksesta on aina aihe hakeutua päivystyksellisesti lääkärin arvioon. Erityisesti isot ja huonosti puhdistuneet haavat sekä eläimien puremat on suositeltavaa käydä hoidattamassa päivystysvastaanotolla. Myös rokottamattomien lasten ja maahanmuuttajaperheiden lasten tulee hakeutua herkästi lääkärin arvioon. Jos rokotussuojasta on huolehdittu, harvinainen jäykkäkouristus on kuitenkin epätodennäköinen normaalin, puhtaan haavan yhteydessä.
Jäykkäkouristuksen oireet ja tutkiminen
Jäykkäkouristuksen oireet alkavat 1-3 viikkoa tartunnan saamisesta. Ensimmäisenä oireena esiintyy tyypillisesti leukojen jäykistyminen (ns. leukalukko), jonka vuoksi henkilö näyttää siltä kuin irvistäisi jatkuvasti. Myös levottomuutta, kuumetta ja päänsärkyä voi esiintyä. Ajan myötä tauti aiheuttaa kouristelua ja vartalon sekä raajojen halvaantumisen. Joka kymmenes sairastunut menehtyy hoitoyrityksistä huolimatta hengityshalvaukseen tai sydämen toiminnan häiriöihin.
Jäykkäkouristus on saatu Suomessa karsittua kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan viitosrokotteen (PDT-IPV-Hib) myötä, joka sisältää rokotteen myös jäykkäkouristusta vastaan. Maailmanlaajuisesti jäykkäkouristusta esiintyy kuitenkin vielä. Rokottamattomien lasten ja maahanmuuttajaperheiden lasten kohdalla jäykkäkouristuksen mahdollisuus tulee pitää erityisesti mielessä.
Jäykkäkouristus todetaan sille tyypillisten oireiden ja haavaan liittyvien taustatietojen perusteella. Haava-alueelta otetusta kudospalasta voidaan ottaa tarvittaessa näyte bakteeriviljelyä varten.
Jäykkäkouristuksen itsehoito
Jäykkäkouristusta ei voi hoitaa itsenäisesti. Vaivan epäily vaatii aina lääkärin arvion päivystyksellisesti.
Jäykkäkouristuksen asiantuntijahoito
Jäykkäkouristus hoidetaan pistämällä antitoksiinia eli myrkyn vasta-ainetta lihakseen. Pistoksella ei kuitenkaan yleensä ole vaikutusta oireiden kulkuun. Muu hoito kohdistetaan oireiden mukaisesti elimistön tärkeisiin toimintoihin, kuten hengityksen turvaamiseen. Hengityskonehoito voi olla aiheellinen hengityshalvauksen vuoksi. Jäykkäkouristus on vakava tauti ja hoidosta huolimatta useampi kuin joka kymmenes jäykkäkouristukseen sairastuneista menehtyy.
Jäykkäkouristuksen ehkäisy
Jäykkäkouristuksen torjunnassa ja ehkäisyssä tärkeintä on hyvä rokotesuoja. Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa jäykkäkouristus kuuluu niin sanottuun viitosrokotteeseen (DTaP-IPV.Hib), joka annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden ikäisille. Rokotukset annetaan yleensä lastenneuvolan käyntien yhteydessä. Tehosterokotteet annetaan neljän ja 14-15 vuoden ikäisille sekä armeijassa. Riskialueille matkustaville suositellaan tehosterokotetta kurkkumätää ja jäykkäkouristusta (dT) vastaan suojan ylläpitämiseksi. Tehosterokotteita suositellaan otettavaksi kaikille 10-20 vuoden välein (katso tarkemmat rokotusohjeet THL:n sivuilta). Tiheämpää tehosterokottamista jäykkäkouristusta vastaan ei kuitenkaan suositella edes tapaturmien yhteydessä.