Ahdas esinahka - Klinik.fi

VALITUT OIREET (1)

Ahdas esinahka

Päivitetty: 20.09.2018

Ahdas esinahka eli fimoosi tarkoittaa peniksen päätä eli terskaa peittävän ihokaistaleen tiukkuutta, joka estää esinahan vetämisen terskan taakse. Vastasyntyneillä ahdas esinahka on normaali löydös. Iän mukana ja sukupuolielinten kehittyessä esinahka kuitenkin löystyy ja jopa 90 %:lla 3-vuotiaista pojista esinahka onkin jo vedettävissä terskan taakse. 16-vuotiaana ahdas esinahka on vielä noin 1 prosentilla pojista. 

MILLOIN HOITOON?

Itsehoidollinen

Pienillä poikalapsilla ahdas esinahka on normaali ilmiö. Tilaa voikin seurata hyvin jopa murrosiän alkuun saakka, jos vaiva ei aiheuta muita oireita.

Suositellaan jatkotutkimusta

Lääkärin tutkimuksiin on hyvä hakeutua, jos ahdas esinahka aiheuttaa muita oireita (kuten kipua) tai vaiva ei ole helpottanut murrosikään tultaessa. Lääkärin puoleen on hyvä kääntyä myös, mikäli esinahan päässä näkyy kehämäistä valkoista arpimuodostusta.

Kiireellinen

Välitön lääkärinarvio on tarpeen, jos virtsa ei pääse ulos ahtaan esinahan vuoksi tai esinahka on jäänyt terskan taakse eikä sitä saada helposti vedettyä takaisin.

Ahtaan esinahan oireet ja tutkiminen

Useimmiten esinahan tiukkuus on siis synnynnäistä, mutta joskus ahtauden voi aiheuttaa myös arpeuttava ihotauti, balanitis xerotica obliterans (BXO). Useimmiten ahdas esinahka ei aiheuta mitään erityisiä oireita. Joskus esinahka voi kuitenkin pullottaa virtsatessa. Tästä ei tarvitse huolestua, mikäli virtsa kulkee normaalisti, eikä muita oireita (kuten kipua) ole. Jos esinahan kärkiosaan kehittyy valkoista kehämäistä arpea, kyseessä saattaa olla esinahkaa arpeuttava ihotauti (balanitis xerotica obliterans). 

Joskus harvoin ahdas esinahka voi jäädä terskan taakse ja aiheuttaa turvotuksen peniksen päähän, koska verenkierto laskimoissa vaikeutuu puristuksen vuoksi. Vaivan nimi on parafimoosi. Mitä pidempään esinahka on terskan takana, sitä enemmän terskan pää turpoaa ja vaiva hankaloituu. Oleellista on saada esinahka takaisin terskan päälle mahdollisimman nopeasti. 

Ahtaan esinahan pystyy toteamaan omatoimisestikin, jos esinahka ei ole vedettävissä helposti terskan taakse. Vastaanotolla yleislääkäri, lastenkirurgi, lastenlääkäri tai urologi (miestentautien erikoislääkäri) voi tarkistaa ja tunnustella peniksen ja esinahan. Muita tutkimuksia ei yleensä tarvita.

Ahtaan esinahan itsehoito

Pienten poikien ahdasta esinahkaa ei tarvitse hoitaa erityisemmin, koska lapsen kasvaessa ja kehittyessä vaiva yleensä häviää. Esinahka voi siis olla vielä kouluiässäkin ahdas ilman sen suurempia ongelmia. Esinahan alla voi olla lisäksi kiinnikkeitä, jotka pitävät esinahan terskan päällä. Kiinnikkeetkin häipyvät yleensä pojan kasvaessa. 

Ahtaan esinahan itsehoito on siis käytännössä vaivan korjaantumisen odottelua. Esinahan puhtaudesta on pyrittävä huolehtimaan normaalisti, mutta väkisin ahdasta esinahkaa ei saa vetää taaksepäin. Kivulias venyttäminen aiheuttaa ainoastaan pienten haavaumien syntymistä ja esinahan reunan arpeutumista. 

Mikäli ahdas esinahka on vetäytynyt terskan taakse, on tärkeää yrittää vetää se nopeasti takaisin terskan päälle (mikäli tämä on helposti mahdollista), jotta vaiva ei pahene.

Ahtaan esinahan hoito ja toimenpiteet

Pienemmän lapsen oireita aiheuttava esinahka tai murrosikäisen ahdas esinahka voidaan hoitaa leikkaamalla. Tällöin esinahka poistetaan terskan päältä ja ihon reuna ommellaan kiinni (ns. lääketieteellinen ympärileikkaus). Leikkauksen suorittaa yleensä lastenkirurgi tai urologi.

Jos ahtaan esinahan on aiheuttanut arpeuttava balanitis xerotica obliterans, voidaan sen lievää muotoa yrittää hoitaa reseptillä saatavalla keskivahvalla kortisonivoiteella muutaman viikon ajan.

Parafimoosia eli ahtaan esinahan jäämistä terskan taakse voidaan yrittää hoitaa eri tavoilla päivystyksellisesti. Lääkäri voi yrittää eri toimenpitein vetää esinahkaa terskan päälle. Jos esinahka ei helposti ole vedettävissä takaisin, voi lääkäri tehdä esinahkaan lyhyen viillon, jonka avulla tilanne voidaan hoitaa. Tällöin lääketieteellinen ympärileikkaus tehdään yleensä myöhemmin.

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja

Muita näihin oireisiin liittyviä vaivoja