Siedätyshoito on allergian hoitomuoto, jossa elimistöä totutetaan allergiaa aiheuttavaan aineeseen eli allergeeniin. Tämä tapahtuu aloittamalla hoito hyvin pienillä annoksilla ja nostamalla altistusta pikkuhiljaa. Siedätyshoito on mahdollista mm. allergisessa nuhassa ja astmassa, pistiäisallergiassa sekä joissakin ruoka-allergioissa. Siedätyshoidon aloittaa ja sitä valvoo allergisiin sairauksiin perehtynyt erikoislääkäri.
Siedätyshoito - siitepölyallergian, anafylaksian ja allergisen astman hoito
Siedätyshoito on vain harvoin allergian ensisijainen hoito. Yleensä allergiaoireet pyritään ensin saamaan kuriin lääkityksen avulla sekä välttämällä allergiaa aiheuttavaa ainesosaa. Mikäli näillä keinoilla ei päästä tyydyttävään lopputulokseen, voi siedätyshoito olla aiheellinen. Tavoitteena on tällöin allergiaoireiden häviäminen tai ainakin merkittävä lieveneminen.
Yleisimmin siedätyshoitoa käytetään allergisessa nuhassa ja allergisessa silmätulehduksessa, joita aiheuttavat erityisesti siitepölyallergia, mutta myös huonepölypunkit tai eläinpölyt. Myös allergisessa astmassa siedätyshoitoa voidaan käyttää, jos vaiva pahenee selvästi siitepölyaikana. Pistiäisallergiassa siedätyshoito on aiheellinen, jos taustalla on voimakkaampi yleisreaktio (ns. anafylaksia) ampiaisen tai mehiläisen pistoon. Ruoka-aineiden siedätyshoitoa harkitaan yleensä yli 5-vuotiaille, joilla on hankalia oireita aiheuttava ruoka-allergia (maitoallergia, kananmuna-allergia tai vehnäallergia).
Julkisen terveydenhuollon puolella on omat kriteerinsä siedätyshoidon aloittamiselle. Yleensä oireilun tulee olla toistuvaa, hankalaa ja elämänlaatua selvästi heikentävää. Yksityisessä terveydenhuollossa päätös siedätyshoidon aloittamisesta voidaan tehdä enemmän tapauskohtaisesti.
Siedätyshoidon toteutus
Siedätyshoidon antamiseen on useita eri menetelmiä. Pistoshoito on mahdollista mm. tietyissä siitepölyallergioissa (kuten koivu, timotei ja pujo), eläinallergioissa (kuten kissa tai koira), huonepölypunkkiallergiassa sekä pistiäisallergiassa (ampiainen ja mehiläinen). Tablettihoitoa voidaan käyttää heinäallergian (timotei) hoitoon yli 5-vuotiaille. Siedätyshoidon toteuttaa yleensä siihen koulutettu hoitaja, ja lääkäri on aina paikalla hoidon aikana.
Pistoshoito annetaan olka- tai kyynärvarteen ihon alle, minkä jälkeen vointia seurataan paikan päällä 30-60 minuuttia. Pistoksia annetaan aluksi viikoittain annosta nostaen ja tavoiteannokseen pääsyn jälkeen noin 1-2 kk välein. Siitepölyaikoina annosta voidaan pienentää väliaikaisesti. Kokonaisuudessaan pistoshoito kestää noin 3-5 vuotta.
Tablettihoidossa käytetään kielen alla liukenevia tabletteja. Ensimmäinen otetaan hoitajan vastaanotolla, jossa myös lääkäri on paikalla. Tilannetta seurataan paikan päällä 30-60 minuuttia. Jos ensimmäisen annoksen otto sujuu ongelmitta, hoito jatkuu kotona päivittäin otettavalla tabletilla. Kokonaisuudessaan tablettihoidon kesto on noin 2-3 vuotta. Siitepölyallergioiden tablettisiedätykselle paras aloitusaika on alkusyksy.
Ruoka-allergioissa siedätyshoito toteutetaan antamalla allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta suoraan suuhun. Tarvittaessa liikkeelle voidaan lähteä myös vedellä laimennetuilla tipoilla. Hoito aloitetaan vastaanotolla tai sairaalaolosuhteissa hoitajan ja lääkärin valvonnassa, mutta jatkohoito tapahtuu yleensä kotioloissa. Ruoka-allergioissa siedätyshoidon kesto on yleensä 6-12 kuukautta.
Siedätyshoidon jälkeen
Kotiutuminen yksittäisen siedätyshoitokerran jälkeen on mahdollista lyhyen seuranta-ajan jälkeen, eikä erityistä jälkihoitoa tarvita.
Ennen siedätyshoidon aloittamista hoitaja tai lääkäri käy kuitenkin läpi toimenpiteet mahdollisen allergisen reaktion ilmaantuessa. Erityisesti harvinaisen allergisen yleisreaktion eli anafylaksia hoito on tärkeää osata (katso erillinen artikkeli anafylaksia).
Korvaukset
Myös yksityisessä terveydenhuollossa on mahdollista saada osittaista Kela-korvausta siedätyshoidon kustannuksista.