Allerginen nuha syntyy, kun henkilö herkistyy eli allergisoituu esimerkiksi siitepölyille, eläinten hilseelle tai jauhoille. Tällöin elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää vaarattomia allergian aiheuttajia vastaan, ja tämä aiheuttaa nenän tukkoisuutta tai aivastelua. Allerginen nuha voi alkaa jo toisen ikävuoden jälkeen ja se on hyvin yleinen vaiva: noin 15 % kouluikäisistä ja noin 20 % väestöstä kärsii oireilusta joko kausiluontoisesti tai ympärivuotisesti.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Mikäli allergisen nuhan oireet ovat lieviä ja ne liittyvät selvästi esim. siitepölyallergiaan, pölyiseen tilaan tai jonkin eläimen kanssa olemiseen, oireita voi turvallisesti lievittää itsehoidon avulla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos herää epäily allergisesta nuhasta eikä oireilu pysy itsehoidolla kurissa, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen allergian aiheuttajan selvittämiseksi. Lääkärissä käynti on paikallaan myös silloin, jos allerginen nuhan oireet eivät lievity omahoidolla noin viikon kuluessa.
Allergisen nuhan oireet ja tutkimukset
Allergisen nuhan yleisimmät oireet ovat nenän tukkoisuus, aivastelu ja kirkkaan eritteen vuoto nenästä. Myös silmäoireita, kuten silmien kutinaa tai silmätulehduksia eli sidekalvontulehduksia, voi esiintyä. Nenän limakalvon turvotus aiheuttaa nenän tukkoisuutta, mikä voi aiheuttaa etenkin lapsilla yöllisiä heräämisiä, päiväväsymystä, suorituskyvyn laskua tai keskittymisvaikeuksia esimerkiksi koulussa. Joskus allergian aiheuttaman nenän limakalvoturvotuksen seurauksena nenään voi kehittyä polyyppeja eli hyvänlaatuisia limakalvopullistumia. Ne tukkeuttavat nenää edelleen ja saattavat aiheuttaa myös hajuaistin heikkenemistä. Osalla allergista nuhaa sairastavista on myös hengenahdistusoireita tai astmaa. Sen sijaan kuume, yskä tai kurkkukipu eivät viittaa allergiseen nuhaan, vaan virus- tai bakteeriperäiseen tulehdukseen.
Kausiluontoisessa allergisessa nuhassa kyse on yleensä siitepölyallergiasta, jolloin esim. koivun- tai heinän siitepölyhiukkaset ovat oireiden taustalla. Tällöin allerginen nuha kestää kukinnan alkamisesta sen loppumiseen (katso tarkemmin siitepölyallergia).
Lapsilla oireilu keskittyykin usein kasvien kukinta-aikoihin huhtikuusta syyskuuhun. Jos lapsi oireilee ympärivuotisesti, kotieläimet voivat olla oireilun taustalla. Allergista nuhaa kärsivillä lapsilla on usein jo imeväisenä ollut atooppista ihottumaa. Kasvien aiheuttamasta allergisesta nuhasta kärsivät lapset voivat saada suun kutinaoireita myös kypsentämättömistä juureksista ja hedelmistä. Nämä paikalliset limakalvo-oireet johtuvat reagoinnista samankaltaisiin valkuaisaineisiin kuin kasvien siitepölyissä (ns. ristireaktio). Ristireaktiosta aiheutuvat oireet rajoittuvat yleensä kuitenkin vain suun limakalvojen alueelle, eivätkä ne onneksi juuri koskaan aiheuta äkillistä yleisreaktiota eli anafylaksiaa.
Jos oireilu on selkeää, mutta allergiaa ei todeta, puhutaan vasomotorisesta nuhasta eli ei-allergisesta nuhasta (katso tarkemmin vasomotorinen nuha).
Allergisen nuhan voi todeta omatoimisestikin, mikäli oireet liittyvät selvästi siitepölyyn tai esim. johonkin tiettyyn eläimeen. Varma diagnosointi edellyttää kuitenkin lääkärin vastaanottoa. Allergioiden tutkimiseen erikoistuneita lääkäreitä ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien, ihotautien ja keuhkosairauksien erikoislääkärit. Lääkärin tekemään perustutkimukseen kuuluu mm. nenän limakalvojen tarkastelu mahdollisten polyyppien eli limakalvopullistumien havaitsemiseksi.
Allergian aiheuttajaa voidaan seuloa verikokeiden tai ihopisto- eli prick-kokeiden avulla. Tarvittaessa voidaan käyttää myös nenäaltistuskoetta tai sivelynäytettä nenän limakalvoilta.
Allergisen nuhan itsehoito
Tehokkain tapa allergisten oireiden vähentämiseksi on pyrkiä välttämään allergian aiheuttajaa, kuten siitepölyä tai niitä kotieläimiä, joille on allergisoitunut. Esim. siitepölyaikaan voi pyrkiä välttämään pitkäaikaista oleskelua ulkona, käydä ulkoilun jälkeen suihkussa (myös hiukset pestään) ja vaihtaa vaatteet sisälle tultaessa. Lasten kohdalla siitepölyallergistenkin lasten täytyy kuitenkin saada ja pitää voida ulkoilla siitepölyaikaan. Pyykin kuivattamista ulkona kannattaa välttää, samoin makuuhuoneen ikkunan pitämistä avoinna. Sisällä talossa sisäpinnat tulee imuroida ja pyyhkiä kostealla rievulla riittävän usein sekä tomuttaa vuodevaatteet säännöllisesti. On syytä huomauttaa, että huono ruumiillinen kunto ja tupakointi pahentavat kaikenlaisia allergiaoireita.
Joka vuosi kevät-kesäaikaan toistuvaa siitepölyn aiheuttamaa allergista nuhaa voidaan turvallisesti hoitaa itselääkinnällä. Suositeltavimpia lieviin oireisiin ovat hyvin siedetyt antihistamiinitabletit (esim. setiritsiini), joiden käyttö on hyvä aloittaa jo ennen siitepölykauden alkamista. Parhaan tehon saa, kun ottaa tabletin heti aamulla ennen kuin altistuu siitepölylle. Lapsille antihistamiineja on saatavilla tabletteina, nestemäisenä ja suussa sulavina tabletteina.
Mikäli antihistamiinit eivät täysin poista oireita, on tehokkain hoito säännöllinen beklometasoni- tai flutikasoni-nenäsuihkeen käyttö ja antihistamiinitabletin ottaminen tarvittaessa nenäsumutteen lisäksi. Säännöllisesti käytettyinä nenäsumutteet rauhoittavat nenän limakalvon tulehdusreaktiota, jolloin nenän vuotaminen vähenee ja hengitys helpottuu. Niiden vaikutus alkaa hieman hitaammin kuin antihistamiinien, 2-3 vuorokauden kuluessa. Lapsilla niitä käytetään usein 2-4 viikon jaksoissa. Lapsilla tärkeää on oikea annostelun antotapa siten, että suihke suuntautuu nenän ulkoseinään. Nenäsuihkeet suihkutetaan nenään etukumarassa asennossa pitämällä toinen sierain suljettuna, tähtäämällä suihke sieraimen puoleiseen korvaan ja välttämällä suihkeen sisäänhengitystä. Allergisia silmäoireita voi lievittää silmätipoilla (kromoglikaatti- ja antihistamiinisilmätipat).
Nenän limakalvoja supistavia nenätippoja tai -sumutteita (oksimetatsoliini tai ksylometatsoliini) voidaan käyttää tilapäisesti yöksi, jos tukkoisuus häiritsee yöunta. Ne helpottavat myös nenän tukkoisuudesta johtuvaa korvien lukkiutumista. Maksimikäyttöajaksi suositellaan aikuisilla noin yhtä viikkoa.
Allergisen nuhan asiantuntijahoito
Mikäli allergisen nuhan itsehoito ei tuota tulosta, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä mm. nenään annosteltavia kortisonisuihkeita. Myös nenän limakalvoja supistavan pseudoefedriinin ja antihistamiinin yhdistelmätabletteja voidaan käyttää kuuriluontoisesti. Jos nenään on kehittynyt limakalvopullistumia eli polyyppeja, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri voi tarvittaessa suorittaa toimenpiteen polyyppien poistamiseksi.
Siitepölyallergian kohdalla hoidoksi voidaan harkita myös 3-5 vuotta kestävää siedätyshoitoa. Lasten kohdalla sitä kannattaa harkita, jos lapsella on voimakasoireinen allerginen nuha ja silmäoireita, joiden aiheuttajia ovat esimerkiksi siitepöly tai heinät. Siedätyshoito voidaan toteuttaa pistoshoitona tai kielen alle laitettavina tabletteina tai liuoksena.
Allergisen nuhan ehkäisy
Taipumus allergiseen nuhaan on usein perinnöllistä, joten tehokkaita keinoja sen ennaltaehkäisyyn ei tunneta. Tutkimusten mukaan ylipainon välttäminen lapsuudessa sekä äidin tupakoimattomuus raskausaikana kuitenkin vähentävät riskiä allergisen nuhan kehittymiseen.
Jos allerginen nuha on jo todettu, oireita voi yrittää ehkäistä välttämällä allergian aiheuttajaa, kuten siitepölyjä tai allergiaa aiheuttavia kotieläimiä. Täydellinen välttäminen saattaa kuitenkin voimistaa allergista reaktiota, joten maltillinen "siedätys" esim. eläinpölylle voi olla jopa hyödyksi. Nykytietämyksen mukaan lasten kohdalla sopiva määrä varhaista altistumista voi olla hyväksi sietokykyä lisättäessä ja allergioiden kehittymistä ehkäistäessä.