Migreeni talttuu myös ilman lääkkeitä – stressin ja kuormituksen vähentäminen tärkeää

Migreenin hoidossa keskitytään lääkkeelliseen hoitoon. Lääkkeiden käytössä piilee kuitenkin riskinsä; päänsärky voi muuttua lääkepäänsäryksi ja kroonistua. Fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Mikko Patovirta Bodymind Oy:stä kertoo, että migreenin oireita voi oppia ehkäisemään myös lääkkeettömästi.

Migreenin hoidossa keskitytään usein kohtauksia laukaiseviin tekijöihin ja pyritään lieventämään jo alkaneita oireita. Gradussaan aihetta tutkinut Patovirta kehottaa suuntaamaan huomion kohtausta edeltävään stressiin ja kuormitukseen.

”Fyysisen kuormittumisen ja väsymyksen ennalta tunnistaminen lieventää kohtauksia. Pommista tulee vaaraton, kun siitä otetaan sytytin pois.”

Patovirta havaitsi tutkimuksessaan, että kroonisesta migreenistä kärsiviä yhdistää samankaltaiset luonteenpiirteet.

”Tyypillistä migreenipotilaalle on perfektionismi, joka näkyy jonkinlaisena tekemisen pakkona. He ovat hyvin aktiivisia, mikä stressitilanteissa vain pahenee. He sinnittelevät, kunnes kohtaus pakottaa lopettamaan. Usein se tuntuukin olevan ainoa asia, mikä heidät pysäyttää.”

Patovirta puhuu fysiologisesta ylivirittäytyneisyydestä. Se on tila, jossa keho käy ylikierroksilla, eikä rentoutuminen onnistu. Ylivirittyneisyys taas juontaa tunnollisten migreenipotilaiden usein huonosta kyvystä kuunnella omaa kehoaan.

”Nämä ihmiset eivät tunnista fyysistä väsymystä. Keho toimii erinomaisena lukuvälineenä väsymykselle ja kuormitukselle, jos sitä osaa kuunnella.”

Opi tuntemaan omat kuormittavat tekijäsi

Suorittaja saattaa lähteä salille pumppiin tai pitkälle lenkille pitkän työpäivän päätteeksi. Rankka fyysinen rasittuminen kuitenkin lisää kehon kierroksia.

”Välillä tekisi mieli kysyä asiakkaalta, miksi teet asioita, joista voit huonosti.”

Migreenin ehkäisyssä tärkeämpää olisi kehoa rauhoittava toiminta. Tällä Patovirta tarkoittaa progressiivista rentoutusta tai hengitysharjoituksia.

”Niskan ja hartia-alueen kiputilat johtavat koko kehon jännittymiseen. Emme me mistään legoista ole tehtyjä. Kehon jännitteet pitää purkaa. Rentoutumista voi oppia harjoittelemalla.”

Patovirta kehottaa migreenipotilaita ennen kaikkea tutustumaan itseensä ja pohtimaan tekijöitä, jotka voivat laukaista kohtauksen.

”On hyvä oppia tuntemaan oma tapansa toimia, koska ja missä tilanteissa övereitä tulee. On ihan okei sanoa, että mähän oon aika väsynyt. Usein painamme kuitenkin siinä kohta kaasua. Meidän pitäisi oppia säätelemään jo vauhdissa, miten jännitettä saadaan alas jo tekemisen lomassa.”

Säännöllinen elämänrytmi tukee migreenin ehkäisyssä

Migreenin ehkäisyssä tärkeää on myös elämänrytmin säätely. Syömisen, juomisen ja nukkumisen tulisi olla säännöllistä.

”Stressissä mikään näistä ei oikein toimi.”

Kun elämä on tasapainossa, kohtauksetkin hellittävät.

”Elää pitää, kyse on pikemminkin siitä, miten paljon elämiseen laittaa panoksia! Itsetuntemus on tärkeää. Kaikesta tekemisestä voi saada aikaan pitkäaikaisen jännittämisen kaavan. Siitä pitää pyrkiä pois. Kun sen oppii, migreenin kanssa voi oppia elämään.”

Näin purat ylivirittyneisyyttä jännitä ja hengitä -harjoituksella

  1. Istuessa laita kädet vastakkain yhteen polvien väliin. Purista polvet tiukasti kiinni ja jännitä voimakkaasti reisillä tietoisesti 15 sekunnin ajan. Muista hengittää. Huomioi, että koko muu keho pysyy rentona, erityisesti hartiat, niska sekä leuka. Älä pure hampaita yhteen. Rentouta reidet ja tee huomio koetusta muutoksesta. Toista.

  2. Laita istuessa yläraajat suorana reisien väliin niin, että kämmenselät ja ranteet loitontavat voimakkaasti reisiä ulospäin. Hengitä ja jännitä tietoisesti 15 sekunnin ajan. Pidä muu keho rentona, erityisesti hartiat, niska ja leuka. Älä pure yhteen hampaita. Rentouta yläraajat ja tunnustele kehossa tapahtuneita muutoksia. Toista.

Voit toistaa näitä harjoitteita säännöllisesti päivän aikana esimerkiksi tunnin välein. Harjoituksen ensisijainen tavoite on vähentää hermostoon kertynyttä jännittyneisyyttä. Onnistuneella harjoituksella voidaan ennaltaehkäistä alkavaa migreenikohtausta.

Lisätietoa migreenistä ja päänsärystä Klinikin terveysartikkeleista: migreeni, päänsärky, jännityspäänsärky