Päänsärky on yleinen oire, jota käytännössä jokainen ihminen kokee joskus.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Jos päänsärky on melko lievää ja ohimenevää, sitä voi yleensä turvallisesti lievittää itsehoidolla. Samoin selvästi flunssaan, kuukautisiin tai niska- ja hartiaseudun lihasjumiin liittyvä lyhytkestoinen pääsärky soveltuu hyvin itsehoidon piiriin.
Suositellaan jatkotutkimusta
Lääkärissä kannattaa käydä lievemmänkin päänsäryn vuoksi, mikäli vaiva pitkittyy tai haittaa selkeästi päivittäistä elämää.
Kiireellinen
Äkillinen ja kova päänsärky on aihe välittömiin tutkimuksiin. Päivystyksellinen lääkärin arvio on tarpeen myös silloin, jos päänsärkyyn liittyy tajunnanhäiriöitä, oksentelua, päähän kohdistunut isku tai korkeaa kuumetta.
Päänsäryn oireet, aiheuttajat ja tutkiminen
Ajoittaista päänsärkyä voivat aiheuttaa mm. liian vähäinen yöuni, stressi, kuukautisten alkaminen tai liiallinen alkoholinkäyttö. Tällöin päänsärky on yleensä ohimenevää ja melko lievää.
Lyhytkestoinen päänsärky on yleinen oire myös tietyissä virus- ja bakteeritaudeissa. Tavalliseen flunssaan voi nuhan, kurkkukivun ja yskän lisäksi liittyä päänsärkyä. Poskiontelotulehduksessa päänsärky painottuu tyypillisesti poskipäihin tai otsalle. Influenssa puolestaan voi aiheuttaa korkean kuumeen ja lihassärkyjen lisäksi melko voimakastakin päänsärkyä.
Toistuvassa päänsäryssä kivun luonne ja päänsärkyyn liittyvä muu oireilu voivat antaa viitteitä tarkemmasta päänsärkytyypistä. Esimerkiksi jyskyttävä, usein toispuoleinen päänsärky yhdessä pahoinvoinnin kanssa voi viitata migreeniin (katso: migreeni). Pantamainen, puristava päänsärky yhdessä niska-hartialihasten jäykkyyden kanssa liittyy usein jännityspäänsärkyyn (katso jännityspäänsärky). Purentavikaan puolestaan viittaa päänsärky, johon liittyy lisäksi leuan alueen kipuja (katso purentavaivat). Myös tietyt lääkkeet voivat olla toistuvan päänsäryn takana: mm. sydänvaivoihin käytettävä nitro, ehkäisypillerit ja jopa tavalliset kipulääkkeet säännöllisesti käytettyinä voivat aiheuttaa päänsärkyä.
Lääkäri arvioi mahdollisten jatkotutkimusten tarpeen henkilön tutkimisen jälkeen. Verikokeita ja kuvantamistutkimuksia (kuten tietokonetomografia tai magneettikuvaus) käytetään vain, mikäli hermoston toiminnassa todetaan poikkeavaa tai esiintyy keskushermostotulehduksen tai aivopaineen nousun merkkejä.
Purentavikojen (katso purentavaivat) kohdalla hammaslääkäri voi arvioida tarvittavat lisätutkimukset. Mikäli päänsärky johtuu silmän taittovirheistä, silmälääkäri voi tutkia mm. näön tarkkuutta ja mahdollista karsastusta.
Päänsäryn itsehoito ja kipulääkkeet
Jos ohimenevän päänsäryn taustalla on esim. väsymystä, stressiä tai ateriarytmin epäsäännöllisyyttä, tällöin riittävä lepo, rentoutuminen ja vaikkapa kävelylenkki raittiissa ilmassa saattavat helpottaa päänsärkyä. Jos särky on lievää eikä muita oireita ole, myös kipulääkkeitä voi hyvin ottaa lyhytaikaisesti, jos terveydellisiä esteitä näiden lääkkeiden käytölle ei ole. Kipulääkkeitä on olemassa mm. tabletteina, poretabletteina, jauheina ja geeleinä. Päänsärkylääkkeiden päivittäistä käyttöä tulee kuitenkin välttää, koska säännöllinen käyttö aiheuttaa helposti riippuvuutta ja itse asiassa ylläpitää päänsärkyä (ns. kipulääkepäänsärky). Apteekista voi aina kysyä neuvoja päänsäryn itsehoidossa.
Suositeltavin kipulääke on parasetamoli, joka sopii kaiken ikäisille, myös odottaville ja imettäville äideille sekä astmaatikoille. Aikuisella annos on 500 – 1000 mg korkeintaan kolme kertaa päivässä. Myös tulehduskipulääkkeitä (kuten ibuprofeenia tai ketoprofeenia) voidaan käyttää. Tällöin on kuitenkin hyvä varmistaa lääkkeen sopivuus muiden sairauksien tai lääkitysten kanssa lääkäriltä tai apteekista. Tulehduskipulääkkeitä on olemassa myös kipugeeleinä (diklofenaakki ja piroksikaami), joita voi sivellä kipeisiin niskalihaksiin. Useamman eri kipuvalmisteen yhtäaikaista käyttöä ei suositella ilman lääkärin erillistä ohjeistusta.
Jännityspäänsäryn ja migreenin itsehoidosta on kerrottu erillisissä artikkeleissaan.
Päänsäryn asiantuntijahoito
Päänsäryn tarkempi hoito riippuu päänsärkytyypistä. Jännityspäänsäryn hoidossa keskeistä on niska-hartiaseudun lihasten harjoitus ja hyvä huolto sekä oikeaoppiset työasennot (katso jännityspäänsärky). Tähän saa opastusta mm. fysioterapeuteilta, naprapaateilta ja kiropraktikoilta. Myös hieronnasta tai akupunktiohoidosta voi olla hyötyä. Mikäli päänsäryn taustalla on purentavika, hammaslääkäri voi arvioida tilanteen ja korjata purentaviat (katso tarkemmin purentavaivat). Silmän taittovirheisiin liittyviä päänsärkyjä voidaan hoitaa mm. sopivilla silmälaseilla.
Migreenin hoidosta on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa (katso migreeni).
Päänsäryn ehkäisy
Tilapäisen ja lievän päänsäryn syynä voi olla esim. väsymys, stressi, epäsäännöllinen ateriarytmi tai meluisa työympäristö. Myös liiallinen alkoholinkäyttö ja siihen liittyvä krapula voivat aiheuttaa päänsärkyä. Tällöin rentoutuminen, riittävä yöuni, säännöllinen ateriarytmi ja liikunta voivat ehkäistä päänsärkyä.
Huonossa asennossa työskentely esim. tietokoneella voi aiheuttaa hyvinkin voimakkaan päänsäryn niska- ja hartiaseudun lihasten jäykistymisen kautta. Jos vaivan taustalla on niska- ja hartiaseudun lihasjumista johtuva jännityspäänsärky, sopivilla työasennoilla ja lihashuollolla on mahdollista ehkäistä päänsärkyä. Neuvoja tähän saa mm. fysioterapeuteilta, kiropraktikoilta ja kuntosaliohjaajilta.
Muunkin tyyppistä päänsärkyä on mahdollista ehkäistä, jos päänsäryn aiheuttaja on tiedossa. Esimerkiksi purentavikojen hoito, silmän taittovirheiden korjaus tai migreenipäänsäryssä (katso migreeni) tarpeeksi aikaisin otettu lääkitys voivat ehkäistä päänsäryn kehittymistä.