Osuvimmat tulokset: Hammassärky

Karies eli hampaiden reikiintyminen on hammassairaus, jossa bakteerien tuottamat hapot vaurioittavat hammaskiillettä ja hammasluuta. Karieksen syntyyn vaikuttavat ennen kaikkea hampaiden puhdistamisen tehokkuus ja ruokailutottumukset. Myös reikiintymistä aiheuttavien bakteerien määrä sekä hammaskudoksen ja syljen ominaisuudet vaikuttavat hampaiden reikiintymisherkkyyteen. Reikien vaurioittamia hampaita löytyy kolmella neljästä yli 15 vuotta täyttäneeltä. Karieksen oireet ja tutkiminen Hampaiden reikiintyminen voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Karies voi edetä hammaskiilteen läpi ja hammas voi alkaa vihloa ruokailun yhteydessä tai olla arka kylmälle. Jos hampaan reikä ulottuu syvemmälle hammasytimen tuntumaan, hammasta alkaa särkeä voimakkaammin ja hammas on usein koputusarkuuden lisäksi arka kuumalle (esim. kahville tai teelle). Mikäli oireet etenevät pitkäkestoiseksi jomotukseksi ja säryksi, kyseessä voi olla hammasytimen tulehdus eli pulpiitti. Karieksen toteaminen perustuu hammaslääkärin tarkastukseen. Tarkempana tutkimuksena voidaan käyttää myös röntgenkuvausta.

Hammasytimen tulehdus eli pulpiitti tarkoittaa tilaa, jossa hammasytimessä oleva verisuoni- ja hermokudos (ns. pulpakudos) kärsii tulehduksesta. Tämä johtaa pulpakudoksen turvotukseen, joka nostaa juurikanavan sisäistä painetta aiheuttaen hammassärkyä. Yleensä pulpiitti on bakteerien aiheuttama, mutta myös esim. huonosti istuva hammaspaikka tai purennan aiheuttama ärsytys voi johtaa hammasytimen tulehdukseen. Hammasytimen tulehduksen eli pulpiitin oireet ja tutkiminenHammasytimen tulehdus voi aiheuttaa erittäin voimakasta särkyä hampaassa - tyypillistä on kuuman ärsykkeen jälkeen tuntuva sykkivä kipu. Hammas voi olla erittäin puru- tai koputusarka. Kipu voi myös säteillä melko laajalle, mikä tekee tulehtuneen hampaan paikantamisesta joskus vaikeaa.Jos hammasytimen tulehdusta aiheuttava ärsyke (kuten purentavirhe tai huonosti istuva paikka) on lyhytaikainen, alkava hammasytimen tulehdus voi vielä palautua. Mikäli ärsyke kestää pitkään, tulehdus on etenevä ja johtaa lopulta hammasytimen kuolioon.Hammaslääkäri tutkii kipeän alueen silmämääräisesti, tarvittaessa koputtelemalla oireilevia hampaita sekä tarkistamalla purennan. Hammasröntgenin avulla voidaan löytää pulpiittia aiheuttava karies eli hampaiden reikiintyminen, paikan irtoaminen tai hampaan juuren kärjen alueelle syntynyt tulehduspesäke.

Hammasvammat sisältävät hampaan lohkeamisen, hampaan irtoamisen kiinnityksestään ja juurimurtuman. Hammasvamma voi syntyä iskun tai poikkeavan purennan seurauksena. Yleensä ehjä, reikiintymätön hammas kestää hyvin kovaakin pureskelua, mutta reikiintynyt tai laajalti paikattu hammas saattaa lohjeta verrattain vähäisestäkin purentarasituksesta tai kolahduksesta. Luja hampaaseen osuva isku voi vaurioittaa ehjääkin hammasta. Hammasvammojen oireet ja tutkiminenHammasvammat voivat aiheuttaa erilaisia oireita riippuen vammasta. Hammas voi olla iskun tai tapaturman jäljiltä lohjennut, teräväreunainen, vihlova, virheasennossa tai poissa paikoiltaan. Joskus hampaan ienrajassa havaitaan kolahduksen jäljiltä verenvuotoa.Joskus iskun saanut hammas säilyy muuten ehjänä, mutta hammasytimen hermot ja verisuonet saattavat mennä kuolioon vasta pitkään tapaturman sattumisen jälkeen.Hammaslääkäri tutkii vaurioituneen tai kolahtaneen hampaan. Röntgenkuvalla voidaan tarvittaessa selvittää myös juurimurtumien mahdollisuus. Hampaan elinvoimaisuutta voidaan lisäksi tutkia mittaamalla hampaan sisäisen hermon toimintakykyä.

Hammassärky tai vihlominen tarkoittaa tilaa, jossa hampaan hermot varoittavat kudosvauriosta tai vaurion syntymisen mahdollisuudesta. Hammassäryn laukaisevia tekijöitä voivat olla mm. kylmä tai kuuma ruoka ja hengitysilma, sokeripitoinen tai kovaa pureskelua vaativa ruoka sekä hampaan kolahtaminen tapaturman yhteydessä. Hammassäryn aiheuttajat ja tutkimukset Hammassärky ilmaantuu aluksi yleensä vain syötäessä jotain kylmää tai sokeripitoista. Myöhemmin kipu voi pahentua niin, että myös pureskeleminen, kuuma juotava ja hampaiden koputus aiheuttaa ohimenevää kipua tai jopa pitkäkestoisempaa jomotusta. Lopulta hammasta saattaa särkeä jatkuvasti ja tällöin kipu voikin olla lähes sietämätöntä. Hammassäryn tai vihlonnan yleisin syy on kariekseen eli hampaiden reikiintymiseen tai ientulehdukseen liittyvä bakteerien aiheuttama tulehdus. Myös rikkinäinen paikka, kulunut hammaspinta tai purennan aiheuttama ärsytys voivat aiheuttaa hammassärkyä. Hyvin voimakas hammassärky tai vihlonta voi olla seurausta hammasytimen tulehduksesta eli pulpiitista tai hampaan juuren märkimisestä. Joskus hammassärky voi olla heijastumaa muualla sijaitsevasta vaivasta. Mm. leukanivelen tulehdus tai poskiontelotulehdukseen liittyvä kipu voivat säteillä aiheuttaen kivun tunnetta hampaassa. Hammaslääkärin perustutkimukseen kuuluvat hampaiden ja ikenien tarkastus sekä leukanivelen tutkiminen hammassäryn vuoksi. Lisätutkimuksena voidaan käyttää myös suun ja hampaiston röntgentutkimusta.