Osuvimmat tulokset: Silmien vetistys

Silmän sidekalvo on kelmumainen rakenne silmän pinnalla. Sidekalvo peittää silmämunan valkoista osaa. Silmän sidekalvotulehdus eli konjunktiviitti on yleensä bakteerin tai viruksen aiheuttama. Lapsen yleisimmät syyt ovat virusperäiset ylähengitystietulehdukset ja allergiat. Myös roska silmässä, liiallinen silmien hierominen tai epäpuhtaudet, kuten likainen uimavesi, voivat aiheuttaa silmän sidekalvotulehduksen. Silmätulehdusta esiintyy kaikenikäisillä, mutta erityisen yleinen se on lapsilla.  Silmätulehduksen oireet ja tutkiminen Silmätulehduksen keskeisiä oireita ovat silmän punoittaminen, vetistäminen, kirvely, roskan tunne ja valonarkuus. Bakteeritulehdukseen oireet viittaavat silloin, jos silmät rähmivät voimakkaasti ja ovat aamuisin muurautuneet umpeen. Allergisessa sidekalvotulehduksessa (katso siitepölyallergia) tyypillisenä oireena on silmien kutina. Atooppisessa ihottumassa puolestaan silmien punoitukseen liittyy yleensä myös silmäluomien ja silmiä ympäröivän ihon punoitus ja hilseily.  Tyypillinen silmätulehdus on helppo todeta omatoimisestikin, mutta varma diagnoosi vaatii vastaanotolla käymisen. Lääkärin perustutkimus sisältää silmän tarkastelun lampun avulla sekä joskus myös näön mittaamisen ja silmän pinnan värjäämisen keltaisella väriaineella. Epäselvissä tapauksissa voidaan myös mitata silmänpaine. Jos oireet pitkittyvät, voidaan silmän sidekalvolta ottaa tarvittaessa vanupuikolla bakteeri- tai virusnäyte.

Siitepölyallergia syntyy, kun henkilö herkistyy eli allergisoituu siitepölyhiukkasille. Tällöin elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää vaarattomia siitepölyhiukkasia vastaan ja seurauksena on esim. koivuallergia, leppäallergia, heinäallergia tai pujoallergia. Siitepöly kulkeutuu tuulen mukana limakalvoille, joiden kautta se pääsee vaikuttamaan elimistöön. Siitepölyallergiasta kärsii jopa kaksi kymmenestä suomalaisesta.Siitepölyallergian oireet ja tutkiminenYleisin siitepölyallergian oire on allerginen nuha: nenän tukkoisuus, kirkkaan eritteen vuoto nenästä sekä aivastelu. Myös silmäoireet (kuten silmien kutina, kirvely tai punoitus; katso silmätulehdus) tai hengitysoireet (kuten lievä hengenahdistus tai hengityksen vinkuminen) ovat mahdollisia. Atooppinen iho voi myös oireilla siitepölyallergian vuoksi. Koivulle allergiset henkilöt saattavat saada oireita eri hedelmistä (mm. omena ja kirsikka) tai juureksista (mm. raaka porkkana tai peruna). Tällöin kyseessä on ristiallergia. Tavallisimpia ristiallergian oireita ovat lievä huulten tai suun turpoaminen, kurkun ja korvien kutina sekä ihottuma. Tarkemmin ristiallergiasta on kerrottu erillisessä artikkelissa ruoka-allergiat. Leppä aiheuttaa oireita yleensä jo maaliskuusta lähtien, jolloin puissa ei ole vielä lehtiä. Koivun siitepölykausi ajoittuu huhti-toukokuulle. Toukokuun lopulta alkaa myös heinien siitepölykausi, joka voi jatkua elokuun loppuun saakka. Viimeisenä siitepölyvaiheeseen ehtiin pujo. Siitepölyallergian voi todeta omatoimisestikin, mikäli oireet toistuvat vuosittain aina tietyn siitepölykauden aikana. Varma diagnosointi edellyttää kuitenkin lääkärin vastaanottoa. Allergioiden tutkimiseen erikoistuneita lääkäreitä ovat ihotautien, lastentautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja keuhkosairauksien erikoislääkärit. Monilla on myös allergologian erityispätevyys.Vastaanotolla lääkärin perustutkimuksiin kuuluu silmien, nenän, nielun ja keuhkojen tutkiminen. Tarvittaessa siitepölyallergian arvioimiseksi voidaan ottaa verikokeita tai tehdä erillinen ihopistokoe (ns. prick-testi), mutta tyypillisissä tapauksissa niiden käyttö ei ole välttämätöntä. Tarkemmat keuhkotutkimukset (kuten spirometria) voivat olla hyödyllisiä, jos oireilu herättää epäilyn astmasta.

Kyynelneste toimii silmän pinnan voiteluaineena. Kuivat silmät eli kuivasilmäisyys tarkoittaa vähentynyttä kyynelnesteen eritystä silmissä. Yleisimmin vaiva johtuu iän mukanaan tuomista muutoksista, mutta kuivasilmäisyyttä voivat aiheuttaa myös jotkin sairaudet tai lääkkeet. Silmien kuivuus on yleinen vaiva iäkkäämmillä ihmisillä; erityisen yleinen se on vaihdevuodet ohittaneilla naisilla.Kuivien silmien oireet ja tutkiminenKuivat silmät aiheuttavat mm. silmien kirvelyä, poltetta ja roskantunnetta. Silmä voi myös punoittaa tai olla valonarka. Usein silmän pinnan kuivuus tai roskantunne aiheuttavat reaktiona kyynelnesteen lisääntymistä. Tällöin silmät voivat vetistää kovasti, vaikka taustalla oleva vaiva onkin päinvastaisesti silmien kuivuus.Tavallisesti oireet ovat hankalimmillaan aamuisin, koska yöllä kyynelnesteen eritys on vähäistä. Myös tuuli, sisätilojen ilmastointi, pölyinen ilma sekä silmien tarkkuutta vaativat tehtävät (kuten television katsominen tai lukeminen) voivat pahentaa oireilua.Mikäli silmä rähmii selvästi tai kutiaa kovasti, kyseessä voi olla bakteerin tai allergian aiheuttama silmätulehdus.Kuivasilmäisyyden tarkempi tutkiminen tapahtuu yleislääkärin tai silmälääkärin vastaanotolla. Lääkäri tutkii yleensä silmät silmälampun avulla sekä tarvittaessa silmän uloimman rakenteen (sarveiskalvon) tilan fluoreseiini-värjäyksellä. Värjäyksen avulla voidaan havaita mm. mahdolliset haavaumat sarveiskalvolla. Kyyneleritystä voidaan tutkia ns. Schirmerin kokeella. Tällöin silmäluomen alle laitetaan pieni paperilappu, jonka avulla voidaan tutkia kyynelnesteen muodostumista.

Roska tai vierasesine silmässä tarkoittaa pienen hiukkasen joutumista silmän pinnalle. Vierasesine eli rikka voi olla joko sidekalvolla (silmän valkoinen osa ja luomien sisäpinta) tai sarveiskalvolla (silmän läpinäkyvä osa). Pienet roskat silmän pinnalla ovat erittäin yleisiä ja ne myös poistuvat useimmiten itsestään. Hoitoa vaativat vierasesineet syntyvät yleensä töissä, joissa työskennellään metallien parissa tai pölyisissä oloissa. Yleensä silmän pinnan vierasesine ei ole vaarallinen, kunhan se vain poistetaan asianmukaisesti ja ajoissa.Roska tai vierasesine silmässä - oireet ja toteaminenRoska silmässä aiheuttaa silmän vetistystä, punoitusta ja kaiherruksen tunnetta. Myös valonarkuus ja lievä silmäkipu ovat yleisiä. Mikäli rikka on sarveiskalvolla eli silmän keskiosassa, se voi lisäksi haitata tai sumentaa näköä.Roska silmässä voi olla helposti nähtävissä, mutta joskus se voi olla myös esim. yläluomen alla piilossa. Tällöin se saattaa naarmuttaa sarveiskalvon pintaa silmiä räpytellessä. Vaikka itse roska poistuisikin nopeasti, naarmujen aiheuttama roskan tunne ja vetistys voi jatkua vielä useita tunteja. Silmän vierasesineen tarkempi tutkiminen tapahtuu yleislääkärin tai silmälääkärin vastaanotolla. Lääkärin arvioon kuuluu mm. silmän tarkempi tarkastelu suurennuslasin ja valon avulla; silmälääkäri käyttää myös erillistä silmämikroskooppia. Tarvittaessa silmän pinta voidaan värjätä fluoreseiinilla, jolloin lääkäri voi nähdä sinivalon avulla mahdolliset silmän pintanaarmut. Yläluomen sisäpinta tarkastetaan kääntämällä se ylösalaisin esimerkiksi pumpulipuikon avulla.