Osuvimmat tulokset: Pahoinvointi

Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriön muoto, jolle on tyypillistä kohtauksittaisuus (ns. paniikkikohtaukset) sekä pelko kohtausten uusiutumisesta. Paniikkihäirin taustalla on usein monia eri tekijöitä, kuten elämän vastoinkäymisiä, stressiä tai hankalia ristiriitatilanteita. Tyypillisesti ensimmäinen kohtaus ilmenee nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä. Paniikkihäiriöstä kärsii noin 3 000 henkilöä / 100 000 suomalaista kohti. Naiset kärsivät vaivasta noin kaksi kertaa miehiä useammin.Paniikkihäiriön oireet ja tutkiminenPaniikkihäiriö aiheuttaa kohtauksia, joiden aikana kehossa voi tuntua hyvinkin erilaisia oireita: hengenahdistusta, huimauksen tunnetta, puutumista tai pistelyä, hikoilua, vapinaa tai sydämen tykytystä. Myös rintakipua tai pahoinvointia voi esiintyä. Näiden lisäksi kohtaukseen voi liittyä kuolemanpelkoa, pelkoa sekoamisesta tai epätodellista oloa. Oireet alkavat usein muutamassa minuutissa ja kestävät tavallisesti joitakin kymmeniä minuutteja.Jos paniikkikohtaukset toistuvat, voi pelko kohtausten uusiutumisesta kasvaa. Tällöin henkilö saattaa muuttaa käyttäytymistä tilanteissa, joissa hän pelkää paniikkikohtausten tulevan. Tämä voi johtaa esimerkiksi julkisten paikkojen välttelyyn.Epäily paniikkihäiriöstä voi herätä oireiden perusteella, mutta varma diagnoosin tekeminen edellyttää yleislääkärin tai psykiatrin vastaanottoa. Lääkärin perustutkimuksiin paniikkihäiriötä mietittäessä kuuluu kattava oireilun selvittely tutkittavan kanssa keskustelemalla. Jotkin elimistön sairaudet (kuten kilpirauhasen liikatoiminta tai lisämunuaisen sairaudet) saattavat aiheuttaa samankaltaista oireilua. Tällöin verikokeista voi olla hyötyä muiden vaivojen poissulkemiseksi.

Sydäninfarkti tarkoittaa sydämen oman paikallisen verenkierron estymistä, jonka vuoksi osa sydänlihaksesta jää ilman sille elintärkeää happea. Verenkierto estyy yleensä sepelvaltimotaudin aiheuttaman sydämen oman ison verisuonen tukkeuman vuoksi, jolloin sepelvaltimossa kolesterolia sisältävä ja ahtaumaa aiheuttava pullistuma repeää. Sekä sydäninfarktin ilmaantuvuus että kuolleisuus on laskenut Suomessa merkittävästi viime vuosikymmeninä. Nykyisin reilu 20 000 suomalaista saa sydäninfarktin vuosittain.Sydäninfarktin oireet ja tutkiminenSydäninfarkti aiheuttaa hapenpuutetta ja lopulta kuolion sydämessä (joka on itsessään siis lihas) ja on sen vuoksi vakava tapahtuma. Sydäninfarktin selkein ja yleisin oire on yleensä keskellä rintaa tai rintalastaa tai rintalastan takana tuntuva voimakas kipu. Kipu voi myös säteillä tai sijaita olkavarsissa, lapojen välissä, ylävatsalla tai leukaperissä. Voimakkaaseen kipuun voi liittyä hikoilua (”kylmä hiki”), pahoinvointia ja voimakasta hengästymistä. Kipu voi tuntua puristavana, vannemaisena tai vähäisempänä tuntemuksena kuten närästyksenä. Joillakin henkilöillä, kuten vanhuksilla, diabetesta sairastavilla tai muistisairailla, kipu voi olla vähäisempääkin, sillä näiden sairauksien vuoksi kivun aistiminen voi olla alentunut. Tällöin ainoat oireet voivat olla pahoinvointi ja heikko olo.Sydäninfarktissa rintakipu ei helpotu, toisin kuin pelkässä sepelvaltimotaudissa. Sepelvaltimotaudissa rintakipua voi esiintyä rasituksessa, mutta se helpottaa nopeasti levähdettäessä. Sydäninfarktin edetessä hapenpuute voi saada aikaan sydämen pumppauksen häiriöitä, rytmihäiriöitä ja jopa tajunnan menetyksen ja kuoleman.Sydäninfarktin toteaminen tapahtuu sydänfilmin eli EKG:n, verikokeiden (muun muassa sydänlihasmerkkiaineet kuten troponiini), sekä potilaan tutkimisen ja oireiden selvittämisen avulla.