Osuvimmat tulokset: Kirvely virtsatessa

Eturauhastulehdus eli prostatiitti voi olla joko äkillinen tai pitkäaikainen. Äkillisen eturauhastulehduksen aiheuttaa yleensä omalta iholta lähtöisin oleva bakteeri, joka nousee virtsaputkea pitkin eturauhaseen. Pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa bakteereja ei yleensä ole löydettävissä, vaan vaivan todennäköisin aiheuttaja on eturauhastiehyiden tukkeutuminen. Pitkäaikainen tulehdus on yleisempi: siitä kärsii vuosittain jopa 14 000 miestä / 100 000 suomalaista miestä kohti ja se yleistyy iän myötä.Eturauhastulehduksen oireet ja tutkiminenÄkillisen eturauhastulehduksen oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve, kirvely virtsatessa sekä kivut alavatsalla. Yleisoireet, kuten kuume tai huonovointisuus, ovat myös yleisiä. Oireet alkavat usein nopeasti ja voivat olla rajujakin.Pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa oireet ovat samankaltaisia, mutta lievempiä: tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kirvelyä virtsatessa sekä epämääräistä tunnetta alavatsalla tai sukuelinten alueella. Istuminen voi tuntua hankalalta. Joskus voi esiintyä myös verta siemennesteessä. Sen sijaan kuumetta tai muita yleisoireita ei pitkäaikaisessa eturauhastulehduksessa tavallisesti ole.Lääkäri tutkii sukuelinten alueen sekä tunnustelee eturauhasen peräaukon kautta eturauhatulehdusta epäiltäessä. Lisäksi taudin toteamisessa voidaan käyttää laboratoriokokeita, kuten tulehdusarvon (CRP) mittaamista, tai virtsakokeita. Äkillisessä eturauhastulehduksessa sukupuolitautien mahdollisuus voidaan sulkea pois laboratoriokokeiden avulla.

Kondylooma eli visvasyylä tarkoittaa papilloomaviruksen (engl. Human papillomavirus eli HPV) aiheuttamaa syylämäistä ihomuutosta sukuelinten tai peräaukon alueella. Yleisimmin kondylooman aiheuttavat HPV-virustyypit 6 tai 11. Papilloomavirukset aiheuttavat myös kohdunkaulan syöpää, mutta sen aiheuttajina ovat eri virustyypit (yleisimmin HPV 16 tai HPV 18). Jopa 30-50 prosentilla aikuisista on kondyloomaviruksia elimistössään, mutta vain noin yhdellä prosentilla esiintyy silmin nähtäviä kondyloomamuutoksia.Kondylooman oireet ja tutkimuksetKondylooma on usein oireeton; näkyviä muutoksia ilmaantuu vain hyvin pienelle osalle viruksen kantajista (noin yhdelle prosentille). Varsinainen kondylooma voi ilmaantua vuosiakin viruksen tarttumisen jälkeen.Näkyvä kondylooma on tyypillisesti vaalea, kivuton, ihosta koholla oleva ja syylämäinen tai kukkakaalimainen nystyrä. Naisilla ne ilmaantuvat yleensä häpyhuulten tai emättimen alueelle, miehillä siittimen varteen, terskaan tai kivespussiin. Kondyloomaa voi esiintyä myös peräaukon seudulla tai virtsaputkessa. Virtsaputken kondylooma voi aiheuttaa kipua virtsaamisen aikana. Kondylooman tutkiminen tapahtuu lääkärin vastaanotolla. Sukupuolitauteihin erikoistuneita lääkäreitä ovat ihotautilääkärit, gynekologit (naispotilaat) sekä urologit (miespotilaat). Perustutkimuksiin kuuluvat sukuelinten ja peräaukon seudun tarkastelu. Jos kondyloomamuutos on tyypillinen, ei muita tutkimuksia tarvita. Tarvittaessa piilevät kondyloomamuutokset voidaan saada esille erillisen kivuttoman etikkahapposivelyn avulla. Paikallispuudutuksessa otettavaa pientä koepalaa käytetään vain erityistapauksissa diagnoosin varmistamiseksi.Naisille lääkäri tekee yleensä myös gynekologisen tutkimuksen. Tutkimuksen yhteydessä otetaan tavallisesti myös papa-koe (gynekologinen irtosolukoe). Kokeen avulla voidaan tutkia emättimen ja kohdunkaulan alueen solumuutoksia ja mahdollisia kohdunkaulasyövän esiasteita.