Sydäninfarkti
Sydäninfarkti tarkoittaa sydämen oman paikallisen verenkierron estymistä, jonka vuoksi osa sydänlihaksesta jää ilman sille elintärkeää happea. Verenkierto estyy yleensä sepelvaltimotaudin aiheuttaman sydämen oman ison verisuonen tukkeuman vuoksi, jolloin sepelvaltimossa kolesterolia sisältävä ja ahtaumaa aiheuttava pullistuma repeää. Sekä sydäninfarktin ilmaantuvuus että kuolleisuus on laskenut Suomessa merkittävästi viime vuosikymmeninä. Nykyisin reilu 20 000 suomalaista saa sydäninfarktin vuosittain.Sydäninfarktin oireet ja tutkiminenSydäninfarkti aiheuttaa hapenpuutetta ja lopulta kuolion sydämessä (joka on itsessään siis lihas) ja on sen vuoksi vakava tapahtuma. Sydäninfarktin selkein ja yleisin oire on yleensä keskellä rintaa tai rintalastaa tai rintalastan takana tuntuva voimakas kipu. Kipu voi myös säteillä tai sijaita olkavarsissa, lapojen välissä, ylävatsalla tai leukaperissä. Voimakkaaseen kipuun voi liittyä hikoilua (”kylmä hiki”), pahoinvointia ja voimakasta hengästymistä. Kipu voi tuntua puristavana, vannemaisena tai vähäisempänä tuntemuksena kuten närästyksenä. Joillakin henkilöillä, kuten vanhuksilla, diabetesta sairastavilla tai muistisairailla, kipu voi olla vähäisempääkin, sillä näiden sairauksien vuoksi kivun aistiminen voi olla alentunut. Tällöin ainoat oireet voivat olla pahoinvointi ja heikko olo.Sydäninfarktissa rintakipu ei helpotu, toisin kuin pelkässä sepelvaltimotaudissa. Sepelvaltimotaudissa rintakipua voi esiintyä rasituksessa, mutta se helpottaa nopeasti levähdettäessä. Sydäninfarktin edetessä hapenpuute voi saada aikaan sydämen pumppauksen häiriöitä, rytmihäiriöitä ja jopa tajunnan menetyksen ja kuoleman.Sydäninfarktin toteaminen tapahtuu sydänfilmin eli EKG:n, verikokeiden (muun muassa sydänlihasmerkkiaineet kuten troponiini), sekä potilaan tutkimisen ja oireiden selvittämisen avulla.
