Mustelmat
Mustelma eli hematooma tarkoittaa ihonsisäistä tai limakalvonalaista pientä verenvuotoa. Iholla mustelmat ovat väriltään aluksi ruskeanpunaisia tai sinertäviä, mutta poistuessaan niiden väri yleensä vaalenee ja muutuu hieman kellertäväksi. Mustelmaherkkyys vaihtelee yksilöittäin. Tavallisesti mustelmat syntyvät pienten kolhujen seurauksena (jopa huomaamatta), mutta varsinkin vanhuksilla niitä voi syntyä myös ihon haurastumisen vuoksi. Lisäksi jotkin lääkitykset ja harvinaiset sairaudet voivat aiheuttaa mustelmia.
Mustelmien aiheuttajat ja tutkiminen
Lääkärit käyttävät eri sanoja verenpurkaumia kuvatessaan. Ns. ”tavallisia” mustelmia kutsutaan ekkymooseiksi. Alle 3 mm läpimittaisia pieniä, punaisia ja tarkkarajaisia verenpurkaumia nimitetään petekioksi eli hiussuoniverenvuodoiksi. Purppura taas tarkoittaa ryhmää erilaisia sairauksia, joille on tyypillistä lisääntyvät verenpurkaumat iholla ja limakalvoilla.
Tavalliset mustelmat ovat hyvin yleisiä. Usein ne ilmaantuvat kolhun tai iskun jälkeen, joskus jopa huomaamatta. Pienestä mustelmasta (alle 3 cm) ei tarvitse huolestua, vaikka selkeää kolhua tai syytä taustalta ei muistaisikaan. Vanhuksilla laajemmatkin mustelmat esim. kyynärvarressa ja kämmenselässä ovat yleisiä; ne johtuvat iän mukanaan tuomista muutoksista ihon rakenteessa ja liikkuvuudessa.
Pienet verenpurkaumat eli petekiat vovati liittyä esim. sydämen vajaatoiminnan aiheuttamaan jalkojen turvotukseen. Tällöin ne eivät vaadi erityistä hoitoa. Mikäli petekioita alkaa ilmaantua eri puolille kehoa ja lisäksi ilmaantuu yleisoireita, kuten korkeaa kuumetta ja väsymystä, saattaa taustalla olla vakava tulehdus (esim. aivokalvontulehdus tai bakteeriperäisen nielurisatulehduksen eli angiinan jälkitauti eli tulirokko).
Mustelmien takana voi harvemmin olla syynä jokin verisuoniin, verihiutaleisiin tai veren hyytymiseen vaikuttava sairaus (ns. purppura tai purpura). Tällöin iholle voi syntyä useita mustelmia tai petekioita ilman syytä. On kuitenkin hyvä muistaa, että mustelmat ovat erittäin yleisiä ja taustalla olevat vakavammat syyt taas harvinaisia.
Mustelmien tarkempi tutkiminen tapahtuu yleislääkärin, lastenlääkärin, sisätautilääkärin tai hematologin (veritautien erikoislääkäri) vastaanotolla. Perustutkimuksiin mustelmien vuoksi kuuluvat mm. ihon tutkiminen sekä tarvittaessa yleistutkimus. Selkeissä tapauksissa ei edes verikokeita tarvitse aina ottaa.
Mikäli tutkittavalla on yleisoireita tai mustelmataipumus on selvästi lisääntynyt, otetaan syyn selvittämiseksi verikokeita (kuten perusverenkuva eli PVK tai täydellinen verenkuva sekä tulehdusarvo eli CRP).
