Osuvimmat tulokset: Lepovapina

Vapina eli tremor tarkoittaa kehon jonkin osan (yleensä käsien) pientä edestakaista liikettä, joka voi ilmaantua joko levossa tai lihaksia jännitettäessä. Vapinan yleisimmät aiheuttajat ovat ns. essentiaalinen vapina sekä Parkinsonin tauti, mutta myös mm. kofeiini voi aiheuttaa hyvänlaatuista ja ”normaalia” vapinaa. Kyse on melko tavallisesta ja yleensä vaarattomasta oireesta: jonkinasteisesta vapinasta kärsii arvioiden mukaan jopa 10 000 keski-ikäistä / 100 000 suomalaista kohti.Vapinan aiheuttajat ja tutkiminenVapina on yleinen ja normaali ilmiö mm. väsyneenä, hermostuneena tai esimerkiksi kovan rasituksen jälkeen. Tällöin vapina voi ilmaantua esimerkiksi käden ollessa tietyssä asennossa (ns. asentovapina).Liikevapina tarkoittaa vapinaa, joka ilmaantuu lihaksia jännitettäessä, kuten kirjoitettaessa tai kahvikuppia kohotettaessa. Levossa vapinaa ei tällöin esiinny. Yleisin liikevapinan aiheuttaja on ns. essentiaalinen vapina. Se on perinnöllinen vaiva, joka aiheuttaa tavallisimmin käsien tai pään liikevapinaa, ja jossa oireilu pahenee jännitettäessä tai tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Mikäli vapinaa yrittää lopettaa tai siihen kiinnittää huomiota, oire tyypillisesti pahenee. Alkoholi taas pienissä määrin nautittuna helpottaa oiretta väliaikaisesti. Essentiaalisesta vapinasta kärsii jopa 5 prosenttia keski-ikäisistä jossakin muodossa. Useimmilla vaiva on lievä eikä aiheuta suurempia ongelmia, mutta joillakin vapina voi haitata elämää paljonkin.Lepovapina tarkoittaa melko hidasta vapinaa lihasten ollessa levossa. Liikkeessä vapinaa ei tällöin esiinny. Tyypillistä lepovapinalle on, että oireen saa loppumaan kiinnittämällä siihen huomiota. Lepovapinakin esiintyy useimmiten käsissä, mutta voi ilmaantua myös esim. jalkoihin. Jotkin lääkkeet (mm. psykoosilääkkeet eli neuroleptit) voivat aiheuttaa lepovapinaa, mutta tärkein lepovapinan syy on Parkinsonin tauti. Tällöin esiintyy tyypillisesti ns. pillerinpyöritysvapinaa: etusormi sekä peukalo vapisevat ja käsivarsi tekee pientä edestakaista liikettä samanaikaisesti. Parkinsonin tautiin liittyy lepovapinan lisäksi myös lihasten jäykkyyttä sekä liikkeiden selkeää hidastumista. Oireilu etenee hitaasti kuukausien tai vuosien kuluessa.Vapinaa tai lihasten nykäisyjä voi esiintyä myös esim. kilpirauhasen liikatoiminnassa tai harvinaisemmissa hermostollisissa sairauksissa.Vapina on helppo todeta itsenäisesti, mutta sen tarkemman syyn tutkiminen vaatii käyntiä yleislääkärin tai neurologin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluu hermoston tilan tutkiminen mm. erilaisilla osoitus- ja tasapainotesteillä sekä lihasvoimia ja lihasheijasteita tutkimalla. Tarkempia kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei yleensä tarvita.

Parkinsonin tauti tarkoittaa hermoston hitaasti etenevää sairautta, joka johtuu aivojen mustatumakkeen solujen vähenemisestä. Tämä johtaa aivoissa dopamiini-nimisen välittäjäaineen puutteeseen, mikä aiheuttaa taudin tyypilliset oireet (lepovapina, lihasjäykkyys ja liikkeiden hidastuminen). Parkinsonin taudin perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä, eikä parantavaa hoitoa ole keksitty. Vaiva yleistyy iän myötä: oireet alkavat yleensä myöhäisessä keski-iässä ja yli 65-vuotiaista noin 1 % sairastaa Parkinsonin tautia. Parkinsonin taudin oireet ja tutkiminenParkinsonin tauti aiheuttaa lepovapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista. Oireet alkavat usein toispuoleisesti ja voimistuvat hitaasti kuukausien tai jopa vuosien kuluessa.Lepovapina tarkoittaa hidasta vapinaa lihasten ollessa levossa. Liikkeessä vapinaa ei Parkinsonin taudissa esiinny. Lepovapina ilmenee useimmiten käsissä, mutta voi ilmaantua myös esim. jalkoihin. Tyypillistä lepovapinalle on, että oireen saa loppumaan kiinnittämällä siihen huomiota. Parkinsonin tautiin voi liittyä myös ns. pillerinpyöritysvapina: etusormi sekä peukalo vapisevat ja käsivarsi tekee pientä edestakaista liikettä samanaikaisesti. Mikäli vapina pahenee jännittäessä tai tarkkuutta vaativissa tehtävissä, kyse on todennäköisesti hyvänlaatuisesta eli essentiaalisesta vapinasta (katso erillinen artikkeli vapina)Lihasjäykkyys ja liikkeiden hidastuminen ilmenevät mm. askeleen lyhentymisenä, käden toimintojen hitautena, kasvojen ilmeettömyytenä tai kirjoituksen pienentymisenä. Parkinsonin tautiin voi liittyä myös tasapainovaikeuksia, puhumisen ja nielemisen vaikeutta, muistivaikeuksia sekä masennusta tai unihäiriöitä. Oireet eivät kuitenkaan etene nopeasti, vaan ne kehittyvät vuosien kuluessa.Myös muistisairauksiin kuuluvassa Lewyn kappale –dementiassa voi joskus esiintyä Parkinsonin tautiin viittaavia piirteitä.Parkinsonin tauti diagnosoidaan yleislääkärin tai yleisemmin neurologin vastaanotolla. Lääkärin perustutkimuksiin kuuluvat kattava hermoston tutkiminen sekä muu yleistutkimus. Taudin toteamiseen ei ole olemassa verikokeita eikä tarkempia kuvantamistutkimuksia, vaan tauti todetaan lääkärin tutkimuksen ja löydösten avulla. Tarvittaessa muita syitä epäiltäessä voidaan miettiä tarkempia tutkimuksia, kuten pään magneettikuvausta.