Kipsaus tarkoittaa toimenpidettä, jossa murtuneen luun tueksi muotoillaan kipsimassasta tukirakenne eli kipsi. Tavoitteena on estää murtumakohdan liike ja nopeuttaa murtuman paranemista. Yleisimmin kipsausta käytetään raajojen murtumien hoitoon, mutta myös nivelside- ja jännevammoja voidaan joskus hoitaa kipsaamalla. Kipsin tekee yleensä erillisen kipsikoulutuksen saanut hoitaja tai lääkintävahtimestari.
Kipsaus ja murtumat
Kipsaus on yleinen hoitomuoto pääasiassa ylä- ja alaraajojen murtumien hoidossa. Tavoitteena on estää liike loukatussa kohdassa raajaa. Kipsihoidon onnistumisen edellytyksenä on, että murtuneet luunosat ovat lähellä toisiaan ja oikeassa asennossa eli murtuma on ns. hyväasentoinen. Mikäli näin ei ole, päädytään yleensä kipsauksen sijasta leikkaushoitoon.
Yleisimpiä kipsausta vaativia murtumia ovat hyväasentoinen rannemurtuma ja nilkkamurtuma. Myös hyväasentoisia olkaluun, kyynärseudun, kämmenselän, sääriluun ja jalkaterän murtumia voidaan kipsata. Murtumien lisäksi kipsiä käytetään joskus myös nilkan nivelsidevammojen, akillesjänteen repeämän sekä harvinaisen Charcot’n jalan (harvinainen diabeteksen liitännäisvaiva) hoitoon.
Kipsaus ja kipsin valmistaminen
Kipsin valmistaa yleensä kipsaukseen erikoistunut hoitaja tai lääkintävahtimestari. Myös lääkärit on koulutettu kipsaamiseen. Usein kipsaukseen osallistuu parikin henkilöä, sillä esim. rannemurtumissa murtumakohtaa pidellään tarkasti oikeassa asennossa koko toimenpiteen ajan.
Itse kipsin valmistaminen on kivuton toimenpide. Ensin kipsin alle laitetaan ns. alussukka sekä vanumaista pehmustetta ihoa suojaamaan. Näiden päälle asetetaan kipsimassaa tai lasikuitu- tai muovikipsiä. Märkää kipsiä voidaan vielä käsitellä ja muokata. Kipsi alkaa kuivua jo noin kymmenen minuutin kuluessa ja se on täysin kuivunut parissa päivässä. Usein kipsin laiton jälkeen raajasta otetaan vielä röntgenkuvaus murtuman asennon tarkistamiseksi.
Kipsauksen jälkihoito ja kipsausaika
Kipsauksen jälkihoito riippuu murtumasta. Lääkäri antaakin jälkihoidosta erilliset ohjeet, esim. kipsatulla jalalla varaamisesta ja mahdollisista kontrolli-röntgenkuvista. Raajaa on hyvä kuntouttaa myös kipsihoidon aikana harjoitteluohjeiden mukaisesti, jotta esim. nivelten jäykistymiseltä vältytään. Tarvittaessa mm. fysioterapeutit voivat neuvoa harjoitteissa. Jos kipsi painaa tai on liian löysä, kipsi voidaan vaihtaa uuteen. Ihon rasvaus on suotavaa sekä kipsihoidon ajan (mahdollisuuksien mukaan) että sen jälkeen, koska iho kuivuu helposti kipsin alla.
Kipsausaika on yleensä muutamia viikkoja, murtuman ja tilanteen mukaan. Erityisesti pitkäkestoisissa alaraajakipsauksissa lääkäri saattaa harkita myös estolääkitystä laskimotukosten varalle.
Kipsi poistetaan avaamalla kipsi pitkittäissuunnassa sekä leikkaamalla pehmuste ja alussukka tylppäkärkisten saksien avulla. Kipsin ”sahaamiseen” käytetään yleensä tärisevää levyä, joka ei vahingoita ihoa. Toimenpiteestä voi kuulua kuitenkin melko voimakas ääni ja iho voi lämmetä hieman.
Korvaukset
Yleensä murtumat syntyvät tapaturman seurauksena. Tällöin myös kipsaukseen liittyvistä kuluista on mahdollista saada korvausta tapaturma-, liikenne- tai matkavakuutuksen kautta.