Huimaus tarkoittaa kiertävää tai kaatavaa tunnetta, johon usein liittyy myös tunne tasapainon katoamisesta. Huimaus johtuu häiriöstä vartalon tasapainoa ja asentoa aistivassa sisäkorvassa tai tasapainotietoa käsittelevissä pikkuaivoissa.
MILLOIN HOITOON?
Itsehoidollinen
Lyhytkestoinen huimaus on hyvin yleinen oire, jota voi turvallisesti yrittää lievittää itsehoidolla.
Suositellaan jatkotutkimusta
Jos huimaus on toistuvaa tai jatkuu yhtäjaksoisesti useita tunteja, on hyvä hakeutua lääkärin tutkittavaksi.
Kiireellinen
Lääkäriin pitää mennä välittömästi, jos huimaukseen liittyy sekavuutta tai näön, kuulon, puheen tai lihasten toiminnan häiriöitä. Päivystyskäynti on tarpeen myös silloin, jos huimauksen takia on mahdotonta pysyä pystyssä.
Huimauksen aiheuttajat ja tutkiminen
Huimaus koetaan yleensä kiertävänä ja kaatavana olona. Pitkittyessään siihen voi liittyä myös pahoinvointia. Huimausta voivat aiheuttaa mm. jännityspäänsärky, niska-hartiaseudun lihasjännitys, korvaperäiset sairaudet (kuten Ménièren tauti), aivorungon tai pikkuaivojen verenkierron häiriöt sekä tietyt lääkkeet.
Kiertohuimaus tarkoittaa tunnetta, jossa maailma pyörii ympärillä "kuin karusellissa". Selvästi yleisin kiertohuimauksen tyyppi on ns. hyvänlaatuinen asentohuimaus, joka johtuu sisäkorvan tasapainoelimen ohimenevästä toimintahäiriöstä. Hyvänlaatuiselle asentohuimaukselle on tyypillistä oireen alkaminen asetuttaessa istualta makuulle tai käännyttäessä vuoteessa. Kyse on vaarattomasta ja yleensä aina ohimenevästä vaivasta, joka voi kuitenkin tuntua hyvinkin kiusalliselta.
Heittävällä huimauksella tarkoitetaan kaatavaa tunnetta esim. seistessä, joka aiheuttaa epävarmuutta kävelyyn. Kiertävää, silmissä vilisevää tunnetta ei tähän huimaustyyppiin liity. Yleisimpiä heittävän huimauksen aiheuttajia ovat mm. jännityspäänsärky, niska-hartiaseudun lihasjännitys ja kaularangan kulumamuutokset.
Niin sanottu ortostaattinen eli kehon asennon muutoksiin liittyvä huimaus johtuu verenpaineen äkillisestä laskusta, kun noustaan makuulta istumaan tai istumasta pystyyn. Tällöin voi kaatavan huimauksen lisäksi esiintyä ohimenevää silmissä mustenemista. Tällainen huimaus on erityisen yleistä murrosiän nopean kasvun vaiheessa, sekä elimistön vanhetessa ja verenkiertoelinten reaktioiden hidastuessa. Myös paniikkihäiriö voi aiheuttaa silmissä sumenemista ja huimauksen tunnetta, mutta tällöin kohtaukseen liittyy yleensä myös hengenahdistusta, sydämen tykytystä ja ahdistavaa oloa.
Melko harvinainen Menieren tauti aiheuttaa kohtauksittaista huimausta, johon liittyy yleensä myös toispuoleista kuulon heikkenemistä ja paineen tunnetta korvassa.
Huimauksen tarkempi tutkiminen vaatii lääkärin vastaanottoa. Eri tyyppisiin huimauksiin erikoistuneita lääkäreita ovat mm. neurologi, geriatri ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Vastaanotolla tehtävään yleistutkimukseen kuuluvat mm. tasapainon testaaminen, silmien sekä korvakäytävien tutkimus sekä usein myös verenpaineen ja kuulon mittaaminen. Joskus voidaan harkita myös pään kuvantamista esimerkiksi magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla. Muun lääkityksen läpikäyminen yhdessä hoitavan lääkärin kanssa voi olla myös tarpeen, sillä huimaus on mahdollinen sivuvaikutus useissa lääkkeissä. Erityisesti vanhusten kohdalla geriatri voi auttaa sopivan lääkitysyhdistelmän löytämisessä.
Huimauksen itsehoito
Lyhytkestoista ja lievää huimausta voi turvallisesti hoitaa itsehoidolla. Hyvänlaatuinen asentohuimaus korjaantuu yleensä itsestään, mutta oireen häviämistä voi yrittää nopeuttaa ns. Epleyn menetelmällä (linkki potilasohjeeseen). Mikäli ongelmana on nopeasti pystyyn noustessa esiintyvä eli ns. ortostaattinen huimaus, silmissä sumenemista voi ehkäistä nousemalla vuoteesta hitaasti ja istumalla vuoteen reunalla hetken ajan.
Liikunnasta ja erityisesti tasapainoharjoitteiusta on hyötyä kaikenlaisen huimauksen itsehoidossa.
Huimauksen asiantuntijahoito, asentohoito ja lääkitys
Huimauksen asiantuntijahoito tapahtuu oireen aiheuttajan mukaan. Esim. hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa voidaan hoitona käyttää fysioterapeuttien ohjaamaa erityistä asentohuimaushoitoa, jonka avulla sisäkorvan tasapainoelimen toimintahäiriö saadaan korjattua. Fysioterapeuttien ja kiropraktikkojen rooli on tärkeä myös niskoista ja hartioista johtuvan huimauksen hoidossa (katso erilliset artikkelit jännityspäänsärky, jännitysniska ja kaularangan kulumamat).
Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptillä huimausta tai siitä aiheutuvaa pahoinvointia lievittäviä lääkkeitä. Muun lääkityksen tarkistaminen lääkärin kanssa on myös tärkeää, sillä huimaus on mahdollinen sivuvaikutus monissa lääkkeissä. Apteekkien tarjoama erityinen lääkehoidon kokonaisarvio voi myös olla avuksi.
Paniikkihäiriöön liittyvästä huimauksesta ja sen hoidosta on kerrottu erillisessä artikkelissa (katso paniikkihäiriö). Myös Menieren taudin asiantuntijahoidosta on kerrottu tarkemmin erillisessä artikkelissa Menieren tauti.
Huimauksen ehkäisy
Huimausoireen ehkäisy riippuu oireen aiheuttajasta. Mikäli huimauksen taustalla on ns. ortostaattinen eli nopeasti pystyyn noustessa esiintyvä huimaus, huimausta voi ehkäistä nousemalla vuoteesta ylös hitaasti ja istumalla hetki vuoteen reunalla.
Liikunnalla ja erityisesti tasapainoharjoitteiulla voi jossain määrin ehkäistä kaikenlaista huimausta. Mm. fysioterapeutit ja kuntosaliohjaajat osaavat neuvoa sopivan liikuntamuodon valinnassa.